Raasepori ja Hanko, päivämatka

Käväistiin eilen pitkästä aikaa porukalla Raaseporin linnassa. Paikka on kuin lyhyt piipahdus keskiajalle eikä tunnelmaa latista edes uusi toimisto/wc rakennus tai Metsähallituksen meneillään oleva valaistusprojekti. Päin vastoin paikasta on saatu hyvin toimiva ja mukava kohde eikä viiden euron hintainen lippukaan paha ole, sisälsihän se lyhyen historiakertomuksen itseltään linnan rouvalta. Linnassa oli myynnissä niin olutta, simaa kuin keskiaikaista ruokaakin trubaduuriesityksiä ja keskiaikaista vaatetusta unohtamatta. Varsin positiivinen visiitti kaikin puolin.

Muutaman Raaseporissa vietetyn tunnin jälkeen seurueemme matka jatkui kohti Hankoa, jonne oli tarkoitus mennä syömään. Ruokapaikaksi valikoitui Hangon portti, joka sijaitsee Smultrongrundet-luodolla, missä on myös Suomen suurin vierasvenesatama (tai ainakin osa siitä). Paikalle pääsee tietysti veneellä tai Hangon Itäsatamasta yhteyslautalla. Vierasvenesatamassa tietysti oli tarjolla myös silmänruokaa toinen toistaan upeampien veneiden muodossa. Kyllä taas löytyi monta hyvää ostokohdetta sen isomman lottovoiton varalle ;-).

Kuten kuvista näkyy, sää suosi retkikuntaa koko päivän, joten reissusta muodostui erittäin onnistunut päivämatka Etelä-Suomessa. Lisää tämänlaisia päivän ”pistomatkoja” tehdään kesällä enemmänkin, eteenkin lomien alettua. Lisämausteeksi hommasin auton katolle taakkatelineen parilla pyörätelineellä höystettynä. Reissuille voidaan näin ottaa silloin tällöin fillarit mukaan avaamaan aivan uusia mahdollisuuksia.

No eihän siitä mitään tullut

Vaikka kuinka piti vielä yksi vuosi pelata, niin ei joukkuetta kuitenkaan saatu kasaan. Vantaa jää tänä vuonna kateisiin sillä olisi muutama sankari pitänyt saada lisää rinkiin että joukkue olisi voinut sarjaan osallistua.

No, ehkä ensi vuonna sitten… Ellei jopa menis jonnekin ihan SSBL:n sarjaan pelaamaan … Ainakin olisi syytä keksiä joku liikuntamuoto mielummin ennemmin kuin myöhemmin. Vaimon kanssa kyllä on pyöräily tullut tutuksi mutta ei se ihan vielä riitä. Tupakoinnin lopettamisen myötä noussut paino tarvitsisi ainakin kymmenen kilon verran takapakkia.

Vielä yksi vuosi (ainakin)

Kuva LoSB:n kauden päätösottelusta Tennarista.

Viimevuosien tapaan keväinen traditio kesäliigaan ilmoittautumisesta alkaa taas olla käsillä. Joka vuosi sitä harkitsee josko tänä vuonna jo antaisi nuorempien mennä hoitamaan kesäliigan edesottamuksia, mutta silti veri jälleen kerran vetää takaisin kentälle. Osasyynsä varmasti on sillä, ettei ole enää muutamaan vuoteen pelanut varsinaista liiton alasarjasalibandyä joten pelihimot on pelkästään kesäliigan varassa.

Joukkue tietysti on sama kuin se on ollut viimeisen vuosikymmenen. Missä on Vantaa? on lauma eri joukkueista yhteen kasattuja pelaajia, jotka vuodesta toiseen kerääntyvät yhteen joukkueeseen kesäliigan ajaksi. Joukkueen runko toki vaihtelee jonkin verran vuodesta toiseen joidenkin pelaajien ollessa estyneitä tai eivät muuten vain enää jaksa lähteä mukaan. Joka vuosi sitä kuitenkin jonkinmoinen tiimi saadaan aikaiseksi, joten liigaa lähdetään tänäkin vuonna voittamaan. Auki vielä on se, meneekö joukkue tänä vuonna harrastesarjaan vai kilpasarjaan. Viime vuonna pelattiin harrastesarjassa kun sarjajakoihin tuli muutoksia, eikä oikein ollut varmuutta mikä sarja meille parhaiten sopisi. Taidettiin sitten valita pykälää liian alhainen sarja, sillä yhtään tappiota ei viime vuonna joukkueelle tullut. Valinta silti ei ole helppo, koska joukkue on taas muuttunut paljon viime vuodesta, joten kilpasarja voi olla sitten pelkkiä tappioita eikä se kovin hauskalta kesäohjelmalta kuullosta. Tänä vuonna tasoluokitukset liiton sarjoissa pelaamisista taitavat sanella tarkemmin tuota sarjan valintaa, joten voi olla ettei vaihtoehtoja sittenkään ole tarjolla.

Kuten arvata saattaa, myös allekirjoittanut lähtee kesäliigahommiin ”Vielä yksi vuosi” mentaliteetilla varsin auliisti. Saapahan edes vähän jotain liikunnalta haiskahtavaa ohjelmaa tähänkin kesäkauteen. Ja kyllähän sitä edelleen vanha haluaisi varsinaisiinkin liiton peleihin mennä, vaikka sitten edes ikämiehiin kunhan vaan sopiva joukkue jostain vastaan tulee. Ainoa todellinen jännitys on se, kestääkö paikat pelaamista koko kesäkauden ajan. Vaikka kuinka asennoituisi pelaamaan ”kevyesti” kesäliigassa, on sitä kuitenkin pelin tiimellyksessä vaikea rajoittaa ennenkuin huomaa jotain sattuneen. Tämä siis tietysti edellyttäen, että joukkue ylipäätään saadaan tänäkin vuonna kasaan. Muussa tapauksessa pitää siirtyä täysipäiväiseksi hallirotaksi tai jos paikat eivät enää ollenkaan kestä pelaamista, voi jäädä tietokoneen ääreen klikkailemaan erilaisia Casinohuone kampanjakoodi linkkejä sydämmensä kyllyydestä.

LoSB jatkaa II-Divisioonassa myös ensi kaudella

Teemu Närhi maalaa

Lohjan Salibandy säilytti sarjapaikkansa lopulta suoraan otteluvoitoin 2-0. Kumpainenkin ottelu päättyi lohjalaisten kahden maalin voittoon; Ensin Kauniaisten Palloiluhallissa viime sunnuntaina 4-6 ja eilen Tennarissa 6-4. Sunnuntainen ottelu oli aluksi lohjalaisille kuin tervan juontia konsanaan. Peli ei tahtonut toimia ja ylivoimakin oli tehotonta. Kuin pisteenä iin päällä vastustaja pääsi avaamaan maalitilin alivoimalla. Tämäkään ei vielä herättänyt lohjalaisia vaan vastusta sai onnistua vielä kahdesti ennenkuin lohjalainen dieselmoottori yski itsensä käyntiin. Lohja tuli peliin mukaan kun Henri Uronen ja Eddy Sobott tekivät 38 sekunnissa maalin mieheen toisen erän loppupuoliskolla. Vaikka vastustaja kasvattikin johtoaan kolmannen erän alussa, ei sekään enää lannistanut lohjalaisia. Ensin Joona Mäenpää kavensi tilanteeksi 4-3 ja sitten vieraiden kaksiminuuttisen aikana lohjalaiset osuivat kahdesti. Illan kruunasi viimeisellä minuutilla Henri Uronen illan kolmannella osumallaan.

Karsinnan toinen ottelu Lohjalla oli vetänyt Tennarin täyteen yleisöä. Lohjalaisten peli oli vapautuneempaa kuin Kauniaisissa ja lohjalaiset saivatkin tällä kertaa avausosuman nimiinsä. Vastustaja pääsi kuitenkin tasoittamaan ylivoimalla ja siirtyi johtoon pari minuuttia myöhemmin. Minuutti edellisestä, ja oli vastustajan vuoro ottaa kaksiminuuttinen, mitä lohjalaiset eivät tällä kertaa jättäneet hyödyntämättä. Toisen erän alkuun kotijoukkue karkasi jo kahden maalin karkumatkalle, eikä erässä enempää maaleja nähtykään. Jäähyjä sen sijaan jaettiin molemmille joukkueille. Kotijoukkueelle kaksi ja vieraillekin yksi. Kolmannen erän alkuun vieraat kavensivat, mutta vain hetkeksi. Sitten vieraat sortuivat jäähyilemään kahdesti, mutta siitä huolimatta onnistuivat vielä kertaalleen alivoimalla tullen maalin päähän. Samaisen jäähyn aikana kuitenkin lohjalainen ylivoima onnistui palauttamaan johdon taas kahteen maaliin, eikä vieraat siitä enää toipuneet. Vieraiden nousuhaaveet karisivat kun kotijoukkue päätti kauden samoihin numeroihin kuin sunnuntaina Kauniaisissa pelatussa ottelussa. Kuvia tästä Lohjalla pelatusta ottelusta löytyy täältä.

Kaiken kaikkiaan kausi oli lohjalaisille hyvin vaikea. Välistä tuntui, ettei pelistä tule yhtään mitään, mutta onneksi pojat kuitenkin tekivät töitä ja säilyttivät sarjapaikkansa kakkosdivarissa myös ensi kaudelle. Seuraavaksi vuoroon tulee kolikkopelit ja kesäloma. Allekirjoittanut voikin nyt keskittyä olennaiseen, eli odottelemaan tulevan kesäliigakauden alkua. Sitä pääsee vanhakin taas pukemaan vermeet ylle ja pallojen eteen. Jos vanha sen vielä jaksaa loukkaantumatta niin miksei sitä voisi taas harkita pelaamista ensi kaudella taas ihan oikeassa joukkueessa ;-).