Uskottava se on

Selkäkipu taas

Onnistuin jälleen kerran rikkomaan selkäni urheillessa. Tällä kertaa vuorossa lentopallo ja harmittomalta vaikuttanut liukastuminen viikko takaperin keskiviikkona… Ilta meni vielä hyvin, mutta jo yöllä oli selvää, että lääkäriin on mentävä heti aamusta. Yritin kokeilla, josko pystyisin ajamaan autoa, mutta en päässyt edes penkille istumaan. Nilkutettuani hädin tuskin takaisin kotiin iski eteisessä niin hirveä kipu, että jalat pettivät alta.

Hetken ihmettelyn jälkeen oli soitettava lanssi noukkimaan ukko sairaalaan, kun edes jalan koukistaminen ei enää onnistunut ilman musertavaa kipua pystyyn nousemisesta puhumattakaan. Sairaalassa todettiin lihasvammaksi ja päivystyksessä vietetyn päivän jälkeen ukko kotiutettiin viikon sairausloman ja parin pillerireseptin voimin (Suurkiitos Anssille kyydistä kotiinpäin ja avustamisesta). Maanantaina mentiin jatkotutkimuksiin, jossa kuvattiin lanneranka röntgenissä, mutta sieltä ei oikeastaan mitään muuta löytynyt kuin ehkä pientä madaltumista viidennen nikaman kohdilla. Mahdollisesti orastavaa nivelrikkoa siis… Lääkkeeksi sauvakävelyä ja tukilihasten treenaamista.

Tämä tarkoittaa sitä, että salibandyuralle tuli piste, ja lentopalloilukin jää tauolle. Näin.

Tappioputki poikki

Kuva 3.10.2014 pelatusta ottelusta LoSB vs Matinkylä.


Ensimmäinen ottelu oli sekin ihan voitettavissa, mutta lopussa SK General oli parempi numeroin 7-5. Toisessa ottelussa pelattiin karsintapaikasta ja siinä Hurjat kaatui numeroin 8-6, joten Loimun melko pitkä tappioputki saatiin viimein katkaistua. Taidetaan tämän voiton myötä joutua vielä karsintaotteluun tippumista vastaan. No, aika näyttää.

Nolla Masalastakin

Kuva 02.03.2018 pelatusta ottelusta LoSB vs IHS.

Loimu sai matkaan neljä C-junnua, joiden ansiosta kokkonpano oli 8+1. Ensimmäisessä ottelussa FLOB oli niukasti parempi tuloksella 5-7, ja toisessa ottelussa sarjakakkonen Kesan Kukot nakutti 7-0 taululle. Ilman junnuja numerot olisivat olleet melkoisesti rumemmat. Toivottavasti jo ensi turnaukseen saadaan kunnon kokoonpano junnuja unohtamatta.

Myllypuron nolla

Kuva 5.10.2018 pelatusta ottelusta LoSB vs Blackbirds.


Eipä jäänyt paljoa kerrottavaa viikonlopun Myllypuron turnauksesta. Ensin PoRe nöyryytti päättämällä ottelun ennenaikaisesti numeroihin 14-2 ja heti perään SC Sähly-90 jäi vain maalin päähän ennenaikaisesta lopetuksesta ottelun päättyessä 1-12. Lohjalaiset olivat matkassa vain yhden vaihtomiehen voimin ja kyyti oli sen mukaista.

Taasko se alkaa?

Opel Corsa Cosmo 1.0T EcoFLEX MT6

Kolmevuotias käväisi alkuvuodesta 120tkm huollossa, jossa todettiin sekä oikean etupyörän että vasemman takapyörän laakereiden olevan finaalissa. Tiesinkin äänestä, että joku laakereista oli mennyt, mutta että kaksi… Huoltoon varattu aika (saati budjetti) ei riittänyt, joten laakereiden vaihdolle pitää varata oma aika. Kustannuskin on melkoinen, sillä pitää vaihtaa koko napa molemmista pyöristä. Was zum teufel?

Luottohuoltoni kyseli maahantuojaltakin, että eikös tämä nyt vähän ole epätavallista… mutta kuulemma ei ole ei. 100tkm on ihan maksimi mitä laakereilta voidaan vaatia … Just joo. No, minkäs teet … Takuukaan ei toki ole enää voimassa, eikä sitä ollutkaan näejemmä kuin kaksi vuotta mikä oli pikkasen yllätys, kun jotenkin luulin sen olevan kolme (kyselin siis jo syssymmällä tuon takuun perään). Puuh.

Muutenhan tuosta Obelixista ei ole ollut moitteen sijaa. Huollot ovat olleet erittäin kohtuullisia eikä mitään muita ongelmia ole ilmennyt, mitä nyt yksi parkkitutka-antureista jouduttiin vaihtamaan vuosi takaperin… Takuuseen ei sekään mennyt. Takuu asioissa voisi maahantuoja ottaa mallia vaikkapa Kiasta, kun kehtaavat tarjota seitsemän vuoden takuun autoilleen… Kelpais kyllä itselle se viisikin ihan hyvin. Tilanne ei ainakaan parantunut, kun maahantuonti myytiin syksyllä LänsiAutolle.