Yötyö vaatii totuttelua

Yötyöhön totuttelu on sujunut oikeastaan aika hyvin. Vaikka en ole saanutkaan nukuttua aivan samoja tuntimääriä kuin normaalisti, en ole kokenut itseäni poikkeuksellisen väsyneeksi päivätyössä. Tämä onkin edellytys yötyön tekemiselle, sillä lopetan sen tekemisen heti jos se heijastuu negatiivisesti päivätyöhöni.

Myönnän toki, että tähän yötyöhön tottuminen ottaa vielä aikaa, ja vasta muutaman viikon jälkeen nähdään pidempiaikaisia vaikutuksia. Pahin väsymys iskee yötyön jälkeen ennen päivätyöhön menemistä sekä päivätyöstä kotiin palatessani. Kun sitten kotiin pääsee, väsymys katoaa eikä nukkumisesta ”epänormaaliin aikaan” oikein tahdo tulla mitään. Onnekseni en koskaan ole tarvinnut kovin pitkiä yöunia, vaan 4-5 tuntia riittää hyvin. Ilman tätä ”sukuvikaa” yötyössä käymisestä tuskin tulisi mitään, sillä harvassa ovat ne päivät kun voisin mennä nukkumaan esimerkiksi klo 18.00.

Ensimmäinen yötyö

Sitä oppi samantien arvostamaan lehdenjakajaa. Hommaan kuuluu pelkän jakamisen lisäksi aimo annos muutakin huomioitavaa… Pitää osata liikkua mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman hiljaa ja virheettömästi. Homma ei ole kovin monimutkaista, mutta vaatii alkuun tottumista. Parin ensimmäisen yön perusteella työ itsessään on mukavaa, ja riittävän monipuolista jaksamisen kannalta. Yöllä en ole kokenut itseäni väsyneeksi, vaikka en olekaan vielä oppinut uutta nukkumisrytmiä. Yötyön jälkeen aamulla on ollut hieman väsymystä, mutta sekin on mennyt suhteellisen nopeasti ohi.

Harjoittelukausi jäi nyt sitten tämän alueen osalta 2 yön mittaiseksi, ja ensi yönä teen kierrosta jo omillani… Tosin vain puolikasta siitä alueesta, joka normaali jakajalle kuuluu, sillä jakoaika on melko tarkka eikä myöhästymisiä katsota hyvällä. Kunhan sitten oppii nopeutta lisää jakoalue laajenee normaaliin. Se sitten kun sen aika on.

On Gorilla muisto vain…

LoSB teki sen, mitä siltä on odotettu koko kauden ajan eli saavutti ensimmäisen kotivoiton. Juhlallisen ottelun vastustajana Forssan Suupparit sortuivat kolmannessa erässä jäähyilyyn, joka varmisti LoSBin gorillan karkoituksen numeroin 10-6. Itseäni toki harmittaa, että tämä tapahtui kauden ensimmäisessä kotipelissä johon en päässyt itse paikalle. Tyypillistä, sano.

Lisäansiopaikka varmistui

Päädyin sitten sanomalehtien jakamiseen. Tällä tavoin minun ei tarvitse kokonaan luopua salibandyharrastuksesta, vaan voin ainakin suurimmaksi osaksi jatkaa harrastusta niikuin ennenkin. Sanomalehtien jakaminen aamuyön tunteina ei varmasti ole ihan helposti omaksuttava juttu, mutta uskoisin kyllä siihen tottuvani. Aika näyttää. Motivaatio tehdä työtä kuitenkin on korkea, joten uskon tämän homman onnistuvat kyllä, varsinkin kun työnantaja tuntuu olevan sopivan joustava esimerkiksi työmäärien ja aikojen suhteen. Loistava juttu.

Kirjoittelen kokemuksia tästä ”harrastuksesta” kunhan homma lähtee pyörimään.