Tyttöjen vuoro

Veera, Kukka ja Pepi

Kissakolonnan käytyä syksyllä rokotettavana huomattiin hammashoidon olevan akuutti koko laumalle. Aku ja Eragon kävivät hammashoidossa tammikuussa, ja nyt oli tyttöjen vuoro.

Aika oli Vihtivetiin heti aamusta, ja ensin hoitoon pääsi Kukka ja Veera. Tarkoitus oli vielä ottaa kaikilta kissoilta verikokeet, koska Kukalla ja Veeralla oli CREA arvo koholla syksyn rokotuksen yhteydessä otetuissa verikokeissa, ja Pepiltä ei silloin verikoetta saatu otettua. Sovimme lääkärin kanssa, että soittavat sitten jos varattua aikaa jää vielä tarpeeksi niin, että Pepikin ehditään hoitaa ja tuon tytön paikalle vasta silloin.

Kukka ja Veera pääsivätkin hoitoon heti puoli kymmeneltä, ja lähdin kotiin odottelemaan. Puhelin pirisi hieman ennen kahtatoista, ja Pepi kutsuttiin myös hoitoon puoli yhdeksi. Kukalta oli poistettu runsaan hammaskiven lisäksi kolme poskihammasta hammassyöpymävaurioiden vuoksi. Ala P3sten juuret olivat jo pitkälle resorboituneet, eli näissä hampaissa oli vain kruunut poistettavana. Vasemman ala-M1-hampaan takajuuri oli myös pitkälle resorboitunut, joten siitä poistettiin etujuuri kokonaisena. Kukan CREA arvo oli pysynyt ennallaan, joten sen kanssa jatketaan tarkkailua. Kukka pääsikin kotimatkalle samalla kun toin Pepin klinikalle.

Sovittiin taas, että soittaisivat kun Veera ja Pepi pääsisivät kotiin. Soittoa jouduttiin odottelemaan kello kolmeen asti, ja tyttöjä hakemassa oltiin puoli neljältä. Veeralta poistettiin runsas hammaskivi ja hampaiden pinnat kiillotettiin. Huonokuntoisia tai syöpymävaurioisia hampaita ei todettu. Veeran CREA arvo oli palautunut viitearvoihin, mutta GLU arvo oli hieman koholla. Tätä seurataan seuraavaksi.

Pepiltä poistettiin hammaskivet ja yhteensä 3 hammassyöpymävaurioista poskihammasta. Pepin kaikki veriarvot olivat normaalien viitearvojen sisällä, joten tytöt pääsivät kotimatkalle… Tai olisivat päässeet ellei Veeran kuljetusboksin ovi olisi mystisesti hävinnyt päivän aikana. Ilmeisesti aamuvuoron hoitaja oli laittanut sen talteen johonkin, mistä iltavuorolaiset eivät sitä sitten millään löytäneet. Lopulta Veera kuljetettin kotiin klinikan lainaboksissa, ja ovi palautettaisiin meille sitten hammashoitoihin kuuluvan ilmaisen ienkontrollin yhteydessä, joka on noin kahden viikon kuluttua.

Kaiken kaikkiaan tästä ilosta sai pulittaa karvan alle 900 euroa eikä hammashoito tietenkään mene vakuutuksen piikkiin. Taitaa olla syytä aloittaa kissojen hampaiden pesu, ettei tartte ihan samanlaista laskua maksaa ensi kerralla.

Seuraava jännä päivä onkin jo heti huomenna, kun mennään Roopen kanssa Helsingin Yliopistolliseen Eläinsairaalaan tarkistuttamaan Roopen tämän hetken tilanne, ja mahdollisesti ottamaan tietokonetomografia Roopen alivuokralaisen tilanteesta.

Aku kuumeili

Aku

Torstaina töistä palattuamme Aku oli hieman vaisu, eikä tahtonut tulla morjestamaan tavalliseen tyyliinsä. No, aluksi arvelimme kaverin olevan vain hieman puhki jostain päivän aikana olleesta riehumisesta, mutta aika pian tajusimme ettei kaikki ole ihan kunnossa. Ruoka ei maistunut ja ukko vaikutti sen verran lämpöiseltä, että päätimme mitata ukkelin kuumeen. Lukema huiteli yli neljässä kymmenessä, joten Mira antoi ruiskulla vettä sekä Metacamia. Jonkin ajan kuluttua Aku piristyikin hieman, mutta ei vieläkään tahtonut ottaa mitään syömistä.

Tarkkailimme tilannetta illan, ja päätimme viedä Aku lekurille aamusta mikäli tilanne ei oleellisesti muutu yön aikana. Kun kuumetta aamusta oli vielä lähes neljäkymmentä, päädyimme siihen tulokseen, että Aku viedään aamupäivästä Animagiin tutkimuksiin. Saimme ajan heti aamupäivälle, ja vietyäni Miran töihin vein Akun Lohjalle. Siellä Aku vietti päivän nesteytyksessä ja tutkittavana.

Mitään ei verikokeista löytynyt, ja jäämme vielä odottelemaan tuloksia virtsaviljelystä. Aku sai antibioottikuurin ja vatsansuojalääkettä. Kuumeen aiheuttaja jäi tuntemattomaksi, mutta Aku on nyt selkeästi paremmassa kunnossa. Kuumekin oli laskenut päivän aikana.

Edit: Virtsaviljelystäkään ei löytynyt mitään, joten tämä kuumeilu jää mysteeriksi. On mahdollista, että Aku on syönyt jotain sopimatonta, ja saanut siitä kuumeen. Antibiootti puri hyvin, ja Aku palasi omaksi itsekseen lähes välittömästi.

Surullisia uutisia

Roope

Patologin vastaus Roopen nenänielusta löytyneestä poikkeavasta kudoksesta tuli viime viikolla. Valitettavasti uutiset olivat huonoja, koepala osoittautui pahanlaatuiseksi kasvaimeksi (adenokarsinooma).

Mira
oli eilen uudelleen yhteydessä Roopea hoitaneeseen lääkäriin, joka oli konsultoinut kasvainsairauksiin erikoistunutta kollegaansa Roopen tapauksesta. Kollega oli ollut sitä mieltä, ettei kasvainta sen sijainnin takia voi mitenkään hoitaa. Jäljellä oleva elinikäennuste on kuulemma max. 3-4 kuukautta, mutta kukaanhan ei sitä voi mitenkään tietää miten nopeasti/hitaasti kasvain suurenee.

Kunhan nyt edes sen verran olisi Roope-mussukalla elinpäiviä jäljellä, että se vielä kerran voisi viettää syyskuun lopussa olevia syntymäpäiviään.

Tähystystä

Roope

Suunnitelman mukaisesti Roope kirjautui viime viikon tiistaina Espoon Eläinsairaalaan nenäonteloiden tähystämistä varten. Reissusta ukko ei ollut kyllä yhtään mielissään… Naamalta olisi aamulla voinut melkein lukea kommentin ”Eikö mua oo ronkittu jo ihan tarpeeksi?”.

Nenästä ei löytynyt mitään niin pitkälle kuin tähystysvärkillä pääsi, joten lisävarmistusta haettiin kitalaen kautta. Kitalaen takaa löytyikin jotain kudosta, josta otettiin koepala patologille. Tuloksia saamme odottaa viikon pari, ja sitten päätetään mitä asialle tehdään. Mukaansa ukko sai pidennytksen antibioottikuurille kantamaan patologin lausunnon yli sekä kipulääkettä.

Kotiin päästyään Roope oli surkeana. Hengittäminen oli ronkkimisen jäljiltä vaikeaa, ja tikit kitalaessa saivat ukon kuolaamaan runsaasti joka tietysti sitten sekin nieltynä ajautui nenään ja sitäkautta vaikeutti hengittämistä. Vallitseva helle omalta osaltaan hidasti Roopen paranemista melkoisesti. Jouduttiinpa perjantaina soittamaan konsultointia eläinlääkäriltäkin, kun hengittäminen meni lähinnä läähättämiseksi tukkoisen nenän ja kuolamäärän takia. Lääkäri ehdotti, että nenää koitetaan puhdistaa hieman keittosuolalla ja se tosiaan hieman auttoi. Viikonloppuna Roopen hengitys on liki normalisoitunut, joskin esimerkiksi kehrätessään ukon äänestä kuulee ettei kaikki ole vielä kunnossa.

Iso kiitos Espoon Eläinsairaalalle Roopen hoidosta sekä toki myös Tapiolalle, joka korvasi leijonanosan tiistaisesta laskusta.