Lauma laajeni jälleen



Sissin poismenon laumaan jättämä aukko saatiin viimein täytettyä viime viikon keskiviikkona. Esittelyssä S*Zimas Eragon, tuo pieni punainen ikiliikkuja Ruotsista. Eragon muutti meille juuri kuusitoista viikkoa täytettyään, ja kotiutui laumaan miltei välittömästi.

Varsin hauskaa on ollut se, että tällä kertaa muu lauma ei juurikaan ole tulokkaalle sähissyt, Pepin ollessa ainoa. Muut ovat olleet lähinnä välinpitämättömiä (Roope, Kukka ja Veera) tai innostuneita (Aku) pienestä tulokkaasta. Pikkuinen itse sähisi ja murisi muille kissoille parin päivän ajan, mutta sittemmin keskittyi pikkukissalle kovin tärkeään tehtävään; leikkimiseen.

Kuvia pikkuisesta löytyy täältä, ja lisää seikkailuista lähiaikoina.

Koko lauma rokotettavana

Tulevan Ruotsin matkan vuoksi pakolliset rokotukset ajoivat koko lauman kertarysäyksellä rokotettavaksi Eläinlääkäriasema Arkkiin. Vaikka matkassa oli viisi kissaa, ei varsinaisia ongelmia matkalla tullut. Normaalia maukumista sitäkin enemmän.

Pepillä havaittiin yksi rikkinäinen poskihammas, joka on varmasti melko kipeä. Pepi saikin heti ajan hampaan poistoon ensi viikon tiistaille.

Kisut hoidettavana

Edellisen tarkistuskäynnin tuloksina Kukka, Pepi ja Roope oli tarkoitus tulla hampaiden puhdistuskäynnillä Eläinlääkäriasema Arkissa. Mira päätti kuitenkin, ettei Roope lähde mukaan ennenkuin on käynyt sydänultrassa tarkistettavana. Tilalla mukaan lähtee Sissi verikokeisiin. Loppumetreillä Roope lähti kuin lähtikin mukaan, tosin vain rokotettavaksi Miran huomattua rokotuksen mennen vanhaksi.

Käynti sujui muuten aivan odotusten mukaisesti, mutta toinen asiakas kuuden frettinsä kanssa oli ilmeisesti ymmärtänyt varatun aikansa väärin, ja oli tullut paikalle meidän kanssa samaan aikaan (eli puoli tuntia myöhässä varaukseensa nähden). Koska meillä ei ollut mikään kiire, ja frettilauman piti saada rokotuksensa kiireellisesti jonkin ulkomaanmatkan aikataulujen takia, päätimme joustaa omassa ajassamme siten, että loput kissat hoidettaisiin frettilauman jälkeen. Jo rauhoitetun Pepin hoitoa ei voinut siirtää, sillä rauhoite kestää vain lyhyen aikaa.

Eläinlääkäri kiitteli joustoamme, ja saimmekin ihan kohtuullisen alennuksen omaan lääkärilaskuumme kiitokseksi. Frettilauman omistajilta emme kuulleet mitään, vaikka olimme käytännössä katsoen samassa huoneessa. No, mitäpä sitä turhaan kiittelemään kun kerran meinasi oma aikataulu mennä ihan sekaisin. Oi voi…

Tärkein kuitenkin meni niinkuin pitikin, eli meidän tytöt saivat hammashoitonsa, Roope rokotuksensa ja Sissi antoi verkikokeensa juuri sillä tyylikkyydellä, mitä olemme vuosien varrella tottuneet odottamaan. Mahtava katti kertakaikkiaan. Ja sai kehuja – taas.

Kukka ei hoidon jälkeen saanut herätettä, vaan saimme mukaamme ruiskussa muutaman pisaran tiputettavaksi Kukan ikeneen kotona. Tällä keinoin Kukan ei tarvinnut voida pahoin kuin yhteen suuntaan autossa. Pepi sitävastoin sai herätteen jo eläinlääkärissä, ja alkoi heräillä jo matkan aikana. Molemmat kissat olivat vielä illalla tokkurassa, mutta aamuun mennessä molemmat tytöt olivat taas virkeitä kuin peipposet konsanaan, eikä hammaslääkäristä ollut jälkejllä kuin muisto. Samoin kuin hammaskivistä.

Kissakolonna lääkärikäynneillä

Käytiin eilen Kukan, Veeran, Pepin ja Roopen kanssa Arkissa rokotuksilla. No, Roope oli mukana vain näyttämässä hammastilannettaan, mutta muille kissoille rokotukset kuntoon. Kukka raukka sai taas mielettömän paniikkireaktion ja suoritti autoon varsinaisen suolityhjennyksen. Kotona kisumisua odottikin sitten suora tie pesuun, mistä neiti ei pitänyt tipan vertaa. Muut eivät olleet reissusta muutamaa kommenttia lukuunottamatta moksiskaan.

Tänään sitten oli Sissin vuoro käydä Yliopistollisessa Eläinsairaalassa kontrollikäynnillä. Lääkäriopiskelia ei taaskaan tahtonut löytää Sissiltä tassusta verisuonta, joten Sissi alkoi hermostua tunarointiin oikein kunnolla. Lopulta verinäyte otettiin kaulasta. Verikokeesta tarkemmin kunhan tulokset tullaan. Samalla Sissi kävi sydänfilmissä, missä huomattiin Sissillä esiintyvän ylimääräisiä lyöntejä. No, kyllähän Sissin sydänvaiva on ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Ulospäin Sissi vaikuttaa olevan erinomaisessa kunnossa, mitä nyt on varsin rauhalliseksi herraksi muuttunut… Mutta kyllähän sitä rauhallinen saa jo liki 15 vuoden iässä olla.

Esittelynäyttelyssä Espoossa

Mira oli InCatin esittelynäyttelyssä ruokavastaavana, ja matkaan pääsi pitkästä aikaa Akun seuraksi Kukka ja Veera. Kukan matkustaminen autolla on ollut todella vaikeaa, joten olemme viimeisen viikon aikana yrittäneet totuttaa neitiä automatkailun saloihin käymällä miltei päivittäin pienellä lenkillä.

Kukka suoriutuikin matkasta yllättävän hyvin, joskin matkusti Miran sylissä. Itse näyttelypaikalla Kukka miukui jonkin aikaa ennenkuin rauhoittui näyttelyhäkkiin siskon päälle nukkumaan ;-).

Itse näyttely sujui hyvin, ja ihmiset tykkäsivät kaikista kissoista. Aku onnistui pariin otteeseen piiloutumaan häkin verhojen taakse, mutta ilmeisesti vain lyhyeksi aikaa kerrallaan. Ruokahommelitkin suijuivat hyvin, ja pääsimme näyttelystä kotiutumaan aivan aikataulun mukaisesti. Alunperin oltiin sovittu, että käyn hakemassa kissat ja tavarat neljän pintaan, ja jos Mira jää paikalle vielä hommiin, tulee hän sitten bussilla perässä. Jouduin näet itse matkaamaan salibandytreeneihin Lohjalle kello 18.00, joten ylimääräistä luppoaikaa ei liiemmin ollut.

Kotkimatka sujui hyvin sekin, ja päätimme pitää Kukan matkustustaitoja yllä viemällä neiti silloin tällöin ajelulle. Edellisestä kerrasta ennen tätä näyttelyä (ellei rokotuskäyntiä lasketa mukaan) oli ehtinyt vierähtää liki 2 vuotta.