Surnadal – Mo i Rana

E6 -päivä

Heräsimme sateiseen päivään. Kotimaasta saatujen sääennusteiden ohjeistamana pukeuduimme sadeasuihin jo ennen lähtöä. Mika turvautui edellisten päivien kokemustensa perusteella tutuksi tulleisiin ”plussa”-kalvoihin eli laittoi saappaisiinsa, sukkien päälle, Citymarketin muovikassit jalkojensa kuivana pitämiseksi. Matka suuntautui kohti Trondheimiä ja päädyimme heti kättelyssä hiekkatielle oikeaa reittiä etsiessämme. Hieman eteenpäin ajettuamme tulimme kohtaan, jossa kaivinkone oli kaivanut koko tien auki. Hetken tilannetta ihmeteltyämme kaivinkoneen käyttäjä viittoili meille, että menee vain hetki, joten pidimme tauon. Kaveri pisti todella hösseliksi ja rakensi meille 5 minuutissa kulkuväylän tien poikki kulkeneeseen ojaan ja pääsimme jatkamaan matkaa. Oletettavasti suomalainen työmies olisi vastaavassa tilanteessa kohauttanut olkapäitään ja poistunut kahvitauolle ”persvako” vilkkuen.

Seuraavan osuuden aikana olin saanut kotipuolesta iloisia uutisia. Mira oli katsonut sääennusteita päivän aikana, ja tiesi kertoa sateiden loppuvan viimeistään Trondheimissä ja sen pohjoisella puolellakin olisi kuivaa. Vain muutamia kuurotyyppisiä sateita olisi tiedossa. Uusi ennuste pitikin paikkansa, ja saimme ajella päivän suhteellisen kuivissa oloissa.

Jatkoimme Trondheimistä eteenpäin edelleen E6 ajellen Steinkjeriin, jota ennen tankkasimme pyörät ja nautimme aamiaista. Päivän etappia oli ajettu tässä vaiheessa pari sataa kilometriä ja ajo tuntui raskaalta.

Syötyämme jatkoimme matkaa paremmissa tunnelmissa Mosjøen kautta Mo i Ranaan. Ennen Mo i Ranaa Mika raportoi pyörän oudosta käyttäytymisestä vasemmalle kaartuvissa mutkissa ja pysähdyimme kertaalleen tilannetta ihmettelemään. Mitään syytä emme pyörän oudolle ja levottomalle käytökselle löytäneet. Tilannetta tutkittiin vielä kertaalleen kunnon taukopaikalla, jossa napsimme muutaman maisemaotoksen. Tie Mosjøestä Mo i Ranaan oli oikaistu uudella 8,6 kilometrin pituisella tunnelilla. Tunneli oli todella viileä ja tunnelista päästyämme sää oli muuttunut aurinkoisesta sateiseksi. Sade kuitenkin oli kuurottaista, joten emme pukeutuneet sadeasuihin vaan jatkoimme normaali ajoasuissa.

Mo i Ranasta jatkettiin edelleen E6 tietä majapaikkaa etsien ja tulimme Storforsheihin, jossa saimme mökin 375 kruunun hintaan. Mökki ei ole kaksinen, mutta ajaa tarkoituksensa. Leirintäalueen palveluihin kuuluu 5 kruunun kolikoilla toimiva suihku (3 minuuttia lämmintä vettä), jota kaikki hyödynsimme. Heti mökille saavuttuamme Mika suoritti V-Stromin ketjujen kiristyksen, sillä näihin oli tullut reissun aikana luvattoman paljon välystä. Toisaalta tämä oli kyllä odotettavissakin, sillä Mika kertoi jo ennen reissua epäilyksensä ketjujen osalta. Näissä oli nimittäin muutamia linkkejä jumissa, mikä tarkoittaa ketjujen olevan selvästi jo ehtoo puolella. Kiristys onnistui muuten hyvin, mutta Suzukin oma 24mm:n kiintoavain siirtyi autuaammille työmaille Mika ”asettaessa” oikeaa momenttia akselin mutterille 44 numeroisen Dainesen avituksella.

Aamulla matka kääntyy kohti kotia, sillä jatkaminen sateisille Lofooteille ei tässä vaiheessa reissua enää houkuttele. Päätimme yhteisesti jättää Lofootit tulevalle Pohjois-Norjan kierrokselle.

Comments are closed.