IBA SS1000

Idea Rautaperseajosta on muhinut siitä lähtien, kun Sami aikanaan moisen suorituksen ajoi allekirjoittaneen ja Miran toimiessa ajon todistajina. Päätin tuolloin, että jonain päivänä minäkin moisen ajon suoritan.

Se päivä koitti lauantaina 9.6.2007. Vaikka reissua oli valmisteltu Mikan kanssa jo hyvissä ajoin, viimeiset järjestelyt tehtiin vain pari päivää ennen H-hetkeä. Kävin ostamassa energiapatukoita ja energiajuomaa, pakkasin mukaan kolme puolen litran pulloa vettä ja tein itselleni muutamia voileipiä. Lisäksi pakkasin pyörän takalaukkuun varmuuden vuoksi ensiapulaukun sekä pätkän roudariteippiä.

Perjantai kului töissä hyvin hitaasti. Tarkoitus oli töiden jälkeen pakata pyörä lähtökuntoon ja mennä mahdollisimman nopeasti nukkumaan. Herätys olisi kahden aikaan, ja Mikan pihalla piti olla varttia vaille kolme.

Pääsin lähtemään töistä vasta 16.45, joten olin jo myöhässä. Kotiin päästyäni pakkasin kaiken valmiiksi ja menin nukkumaan hieman kello kuuden jälkeen. Mira saapui töistä joskus kahdeksan aikoihin, mutta heräsin vasta vähän kymmenen jälkeen kun äiti soitteli kuulumisia. No, kuten arvata saattaa, ei nukkumisesta enää siinä vaiheessa tahtonut tulla mitään, vaan sain uudelleen unta vasta puolen yön paremmalla puolella.

Lauantai, klo 02:00: Herätyskello pärähti soimaan ja pomppasin sängystä ulos kuin olisi kovempikin kiire. Pakkasin pyörän takalaukkuun vielä jääkapissa olleet energiatuotteet ja kävin laittamassa pyörän ajovalmiiksi. Ulkona oli vielä pimeää, ja tarkistin vielä pyörän valojen suuntauksen ennenkuin hyvästelin nukkumaan jääneen vaimon ja suuntasin kohti Mikan pihaa. Tuntui vähän epätodelliselta, oltiinko tässä oikeasti lähdössä liki 1800 kilometrin rypistykseen?

Lauantai, klo 02:45: Kurvasin Mikan pihaan ja ihmettelin kun talo oli aivan pimeänä eikä pihallakaan näkynyt mitään liikettä. Ajattelin, että ehkä Mika on nukkunut pommiin ja pistin hänelle tekstiviestin. Mika siihen nopeasti vastasikin, enkä ehtinyt edes viestiä lukea kun autotallin ovi avautui ja siellä Mika oli hääräämässä ajovarusteiden ja navigaattorin kanssa.

Säädimme vielä PMR puhelimet kuntoon ja kiinni pyöriin.

Lähtö tapahtui karvan ennen kello kolmea, ja ensimmäisenä suunnattiin Mäntynummen Shellille alkutankkausta varten. Varsinainen Rautaperseajo alkoi kello 03:05 oman kassakuittini mukaan, ja matkaan päästiin aamun jo sarastaessa.

Lauantai klo 03:52: Helsinki, Pukinmäki (Shell Express). Ajaminen 120 km/h vauhtia nakupyörällä ei ole sitä parasta herkkua, mutta ihan siedettävää kyllä. Liikennettä ei juuri näkynyt, ei pahemmin edes takseja mikä oli hieman yllättävää. Ehdimme ihmetellä sitäkin asiaa matkan aikana keskusteluissamme. Suunta kutostielle.

Lauantai klo 05:24: Karhula (Teboil). Matkalla ehdimme ihmetellä tien läheisyydessä olleita kurkia ja muita eläviä. Lämpötila oli varsin viileä, ja sormet hieman kohmeessa. Pieni aamupala huiviin ja taas eteenpäin.

Lauantai klo 06:47: Lappeenranta (ABC Viipurinportti, Lauritsala). Matkalla Lappeenrantaan Mika yritti väistää tiellä ollutta lintua. Lintu erehtyy lähtemään karkuun tien suuntaisesti ja törmäys Mikan pyörään oli väistämätöntä. Lintu osui Mikan pyörän keulaan ja pyörähti muutaman piruetin kautta tien keskelle. Sai sen verran kovan iskun, että höyheniä pöllysi melkonen pilvi eikä ollut epäilystäkään siitä kuinka linnulle kävi. Mikan pyörän keulaa tarkastellessamme löydämme sieltä höyheniä ja linnun sisälmyksiä… Lähtö on ilmeisesti ollut nopea. Jatkamme matkaa kohti Parikkalaa.

Lauantai klo 08:09: Parikkala (Neste). Huoltoasemalla eräs herrasmies tulee juttelemaan kehuen ”Onpas fiksua kun teillä on noi liivit”. Keskustelu siirtyy nopeasti hänen moottoripyöräilyvuosiinsa Jawalla ja poikansa ajamaan Rautaperseajoon. Juteltuamme hetken jatkamme matkaa kohti Joensuuta.

Lauantai klo 09:44: Joensuu (Teboil Aspintie). Pienen kaistanvaihtokikkailun jälkeen päädymme tankkaamaan Delta-Auton Teboil asemalle. Matka on sujunut käytännössä ongelmitta. Aurinko paistaa ja lämpötila nousee kohisten. Pistän ensimmäisen tilanneraportin vaimolle tekstiviestinä ja suuntaamme pian takaisin Nurmekseen vievälle tielle.

Lauantai klo 11:13: Nurmes (ABC). Koukkasimme alkuperäisestä reittisuunnitelmasta poiketen Nurmekseen tankkaamaan. Matkalla ajoimme Kolin tuntumasta ja palautin mieliini edellisen sinne tekemäni reissun. Olimme vaimon kanssa silloin Toyota Yariksella liikenteessä ensi lumien aikaan. Sielläkin pitäisi käydä joskus pyörällä, tuumin. Huoltoasema tuntui olevan täynnä ihmisiä ja oli paikalle pölähtänyt liikkuvan poliisinkin yksikkö maijalla ja siviiliautolla. Pojat tosin lähtivät keskustan suuntaan meidän jatkaessa kohti Puolankaa.

Lauantai klo 14:02: Puolanka (Teboil). Pidimme tauon ennen tankkausta myös Ristijärven kunnan alueella jonkin sortin tukkirekkojen lastauspaikalla. Hiekkapohjaisessa kentässä pyörän kääntäminen osoittautuu haasteelliseksi ja onnistun kääntäessäni laittamaan pyörän keulan pienen nyppylän päälle. Oikean jalan matka maahan oli hieman normaalia pidempi ja pyörä ehti kallistua jonkin verran jalan ottaessa maahan. Jalan lihakset ilmeisesti olivat puutuneet ajon aikana, sillä kun jalalle tuli painoa, se petti alta ja en saanut pidettyä pyörää pystyssä. Onneksi tämä neitsyyden menetys tapahtui paikallaan ja vieläpä hiekka-alustalla, joten pyörän ainoiksi vahingoiksi jäivät kääntynyt sivupeili ja kolhiutunut ego. Mika vielä kertoi nähneensä ennen levähdystä jonkin sortin kyltin jossa luvattiin yllätys 8 minuutin päässä. Melkoinen ennustaja on tuon kyltin pystyttänyt ;-). Tankkaamme pyörät pikaisesti Puolangassa ja jatkamme matkaamme kohti Pudasjärveä.

Lauantai klo 15:09: Pudasjärvi (Teboil). Tie Pudasjärvelle kuulemma on hieno maisemiensa puolesta, eikä tuo väite aivan tuulesta temmattu ole. Lisäksi näimme ensimmäiset isomman luokan elukat kun eteen tuli hieman yllättäen muutama poro. Matkalla Pudasjärvelle näemme vielä muutaman yksilön lisää, mutta ne pysyttelevät poissa tieltä keskittyen ruokailemiseen sen syrjässä. Muistan kyllä muutaman yksilön nostaneen katseensa tielle meidän ohittaessa, mutta mitään liikettä tietä kohti niillä ei ollut.

Lauantai klo 16:33: Oulu (Neste Ouluntulli). Tieosuutta Pudasjärveltä Ouluun ei voi hyvällä omallatunnolla kutsua motoristiystävälliseksi. Tie on kuin viivoittimella piirretty ja varsin tylsä muutenkin. Vaikka maisema ei ole aivan huonoimmasta päästä, tälläiset tieosuudet tuntuvat kovin raskailta. Pientä väsymystä havaittavissa.

Lauantai klo 18:52: Kokkola (Shell Vitsari). Lähtiessämme kohti Kokkolaa Mikan navigaattori tekee ensimmäisen oikkunsa. Ajettuamme kohti Kokkolaa muutaman kilometrin verran navigaattori kehoittaa poistumaan seuraavasta liittymästä. Tässä vaiheessa Mika jo arvaa mistä on kyse ja päästelee parit ärräpäät ilmoille. Navigaattori ohjaa meidät takaisin Ouluun ja uudestaan samalle tielle jolla jo olimme. Tässä vaiheessa Mikan puhe PMR:ään lakaa ja arvelin kaverin jo murjottavan Navigaattorin oikuille. Totuus kuitenkin selviää hetkeä myöhemmin kun Mika viittoilee pysäyttämään bussipysäkille. PMR puhelimeni oli kuollut ja se aiheutti Mikan korviin melkoista äänisaastetta. Ilmeisesti se, että yli 100 km/h vauhdissa VOX silloin tällöin jää päälle kuluttaa puhelimeni akkua turhankin nopeasti. No, onhan puhelin ollut käyssä jo yli 13 tuntia, joten hyvin se on kyllä jaksanut. Akut vaihdettuamme matka jatkui kohti Kokkolaa jossa pyöriin lisättiin hieman menomehua ja jatkoime matkaa kohti Vaasaa. Laskeskelemme aikataulun käyvän vähän tiukaksi, joten päätämme pitää loput tauot mahdollisimman lyhyinä. Väsymyksestä ei ole enää tietoakaan ja meno maistuu.

Lauantai klo 20:13, Vaasa (Neste Sepänkylä). Pitkillä ja hyvin suorilla tieosuuksilla keskustelut PMR:ssä jäävät vähäisiksi Mikan keskittyessä kuuntelemaan musiikkia Navigaattorinsa kautta. Varsin tylsä tienpätkä allekirjoittaneelle, jolla ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin funtsia tulevaa Norjan reissua ja sen järjestelyjä. Ei tämä kyllä vedä vertojaan Pudasjärvi-Oulu tielle, mutta voisi näihin teihin pari mutkaakin tehdä, eikö?

Lauantai, 22:36: Pori (Neste Eteläväylä 2). PMR repii jostain jonkin paikallisen radiokanavan jonka taso ei päätä huimaa. Pidämme tauon ja jatkamme matkaa. Laskeskelemme taakse jääneitä kilometrejä ja jäljellä olevaa aikaa. Ei pitäisi olla mitään hätää ehtimisen kanssa, vaikka Navigaattorin perille saapumis aika meneekin joka tauolla eteenpäin lähemmäksi kello kolmea.

Sunnuntai, 00:09: Raisio (Neste). Vuorokausi siiryi jo sunnuntain puolelle, eikä väsymyksestä ole vieläkään tietoakaan. Ilta on käynyt jo hämäräksi ja ehdimme kehua Mikan pyörän pitkiä valoja, jotka valaisevat kuin auton valot konsanaan. Tarkistelemme aikataulua ja aikataulussa on ilmaa vielä ainakin tunti. Ei siis mitään kiirettä ehtimisen kanssa.

Sunnuntai, 02:10: Lohja (Shell Mäntynummi). Siinä! Takana likipitäen 1800 kilometriä ja aikaa kulunut pari minuuttia yli 23 tuntia. Uskomaton fiilis. Heti pysähdyttyämme huoltoaseman pihalle heitämme toisillemme yläfemmat ja kättelyt päälle kuin sovitun kaavan mukaisesti. Lopputankkaus ja pari kuvaa muistoksi. Viimeisen virallisen osuuden jälkeen suuntaan ajokin kohti kotitallia ja ihmettelen edelleen sitä, ettei mikään sortin väsymyksestä ole tietoa. Olisiko sitten syynä matkan aikana nautitut energiajuomat ;-).

Sänkyyn päästyäni väsymys sitten iskee ja nukahdan alta aikayksikön.

Haluatko sanoa jotain?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.