Kylmää kyytiä Keski-Suomen kiertueella

Ensin lauantaina SC Blues nöyryytti lohjalaisia 10-3 ja heti perään sunnuntaina SPV 10-4. Sunnuntain numerot eivät kerro totuutta tuosta ottelusta, sillä pelasimme todella hyvin ottaen huomioon, että vastassa kuitenkin oli Salibandyliigan joukkue.

Perjantaisen ottelun aloitti Tomppa, ja joutui melkoiseen pallosateeseen alusta lähtien. Mut vaihdettiin maaliin kolmanteen erään, että saisi otettua vähän tuntumaa SPV:n peliin.

SPV:n pelin sain pelata kokonaan. Torjuntatilastoja ottelusta ei laskettu, mutta kyllä niitä vetoja tuntui riittävän riittämiin ;-). Ottelu oli alkua lukuunottamatta ihan tasainen. Alkupyörityksen jälkeen pääsimme hyvin mukaan peliin, ja pelattiin kauden parasta LoSBia noin omasta mielestäni ainakin. Kaikki pelasivat uhrautuvaa puolustuspeliä, eikä mulle esimerkiksi toisessa erässä tullut juurikaan pahoja vetoja, vaan ne jäi pelaajiin. Lisäksi Urosen ja Lajusen maalein pystyimme nipistämään erävoiton 2-1.

Kolmannessa erässä SPV sai muutaman helpon maalin ja pääsi karkaamaan, mutta ottelu pysyi pelillisesti hyvin tasaisena. Kokonaisuutena hieno peli meiltä vaikka turpaan tulikin. Itseä jäi muutama helposti pääsetty maali sekä yksi itse sössitty maali harmittamaan, mutta muuten ihan ok peli.

Pelit jatkuu reilun viikon päästä keskiviikkona kotiottelulla M-Teamia vastaan.

Bookmark the permalink.

2 Responses to Kylmää kyytiä Keski-Suomen kiertueella

  1. Ola says:

    No teillähän oli viikonloppu sitten miltei samoissa luvuissa kuin meillä: 2-13 kuokkaan ekassa pelissä ja tokassa 1-6. Tosin vastukset varmaan hiukka eriluokkaa, mutta rökäletappioita eniveis.

    Harvoin on tarvinnut pelin jälkeen miettiä rikosilmoituksen tekoa, mutta nyt oli harkinnassa. VPU:n pelaaja juoksi pahki kun blokkasin pallollisen kaverin juoksulinjan ja heitti pienen voltin mun lonkan yli. Tästä suivaantuneena kaveri veti oikeen pesäpallohuitaisun mailallaan mun kintuille kun olin kävelemässä pois päin. Tuloksena toisessa takareidessä varren muotoinen mustelma ja toisessa lavan kokoinen mustelma….kaikenlaisia urpoja sitä onkin. Lisäksi huomion arvoista on se, että tuo VPU on lyhenne sanoista Vantaan Poliisiurheilijat…eli sellaisia lainvalvojia meillä. Sai sentääs punaisen kortin, mutta jos olisin jaksanut raahautua lekuriin todentamaan vammani niin olisin tehnyt asiasta vähintäänkin tutkintapyynnön poliisille. Moinen tahallinen vahingoittaminen on perseestä.

    Tulipa koettua sekin, että miltä tuntuu kun suorin jaloin seisovan pelaajan selkään ajetaan täyttä juoksua poikittaisen mailan kanssa (tein pienoisen puhdasoppisen screenin). Stana hemmolla painoa vähintään sata kiloa ja pituutta 190cm. Meikä lähti kuin leppäkeihäs ja selkä oli viikonlopun ajan vähän jumissa. Sai tuosta vain kakkosen…olis ollut nimittäin vitosen paikka.

    Koko turnauksen kruunasi todella kädettömät tuomarit. Muissa peleissä jaeltiin roppakaupalla punaisia kortteja kun pelaajat antoivat tuomioista palautetta kentällä. Meidän peleissä annettiin vastustajalle 1vs3 tilanteessa vastustajalle rankkari kun oli kuulemma ”melkein maalitilanne”…jeesus sentään. Eräässä tilanteessa (joidenkin toisten joukkueiden peli) tuomari nosti kätensä ylös jäähyn merkiksi kun laidassa vähän rytisi. Kaverit nousivat ylös ja jatkoivat peliä niin tuomari katseli vähän aikaa ympärilleen ja laski kätensä. Siis haloo! Jos sitä jäähyä näytetään niin luulis sitten kanssa viheltävän. Harvoin palaa pinna dumarille meikäläiselläkin, mutta oli annettava viimeisen pelin jälkeen palautetta ja suositeltava sääntökirjan uudelleen lukemista…meinasi ressukka tulla silmille :-)

    Joka tapauksessa kyseisen tuomarin toimia oli hauska (siis oikeasti hauska) seurata otteluiden välissä katsomon puolella. Enpä ole koskaan aiemmin alasarjoissa kuullut katsomon kommentoivan tuomarien toimintaa niin paljon kuin tuona päivänä. Virheitä oli lukemattomia ja tuomari/tuomarit eivät kertaakaan suostuneet virheitä myöntämään vaan jakelivat punaisia kortteja kun saivat palautetta.

  2. Jarno says:

    Auts! Oon kyllä samaa mieltä, että tahallinen vahingoittaminen on sellainen juttu joka sietäisi saada kitkettyä pois lajista kuin lajista. Valitettavasti siihen ei koskaan päästä, sillä aina löytyy idiootteja joilla palaa käämi niin totaalisesti etteivät enää ajattele mitä tekevät – ja seuraukset on sen mukaiset.

    Itseä ei aladivareihin siirtyminen peliuran jälkeen kovin hirveästi houkuttele juuri tuon mainitsemasi tuomaroinnin takia. Monet (ei toki kaikki) aladivari dumarit tekee hommaa vain rahasta, jotkut saadakseen huomiota ja osa sitten töppäilee vain taitamattomuuttaan. On toki alasarjoissa hyviäkin tuomareita, mutta ei tarpeeksi.

    Parhaat tuomarit on järjestään ollut liigatuomareita mitä mun uralla on vastaan tullut. Onneksi ykköstä viheltää aika usein myös liigakelpoiset seeprat, joten harvemmin tällä tasolla tuomarit enää ratkaisee otteluita kuten on ollut esim kakkosessa(kin) tapana aina silloin tällöin.

    Ykkösessä eniten rassaa reissut, jotka on pahimmillaan sitä, että istutaan 7-8 tuntia bussissa per suunta. Tosin liigassa taitaa olla vielä pidempiäkin – joten ei käy kateeksi niitäkään ;-)

Haluatko sanoa jotain?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.