Haparointia

Tämän alkukauden teema on ollut ”LoSB ilmiö”, jossa kotipelit on hävitty poikkeuksetta yhdellä maalilla. Eilinen peli M-Teamia vastaan ei siis ollut poikkeus, vaan vierailijat nousivat 6-3 tappioasemasta 6-7 vierasvoittoon. Onnittelut heille.

Ottelu oli allekirjoittaneelta melkoisen värikäs suoritus. Ensimmäinen erä oli allekirjoittaneelta aivan ala-arvoinen suoritus, ja valmennusjohto taatusti mietti jo veskarin vaihtoa. Toisessa erässä sitten pääsin mukaan peliin ja kaikki näytti hyvältä. Kolmas eräkin alkoi hienosti, siirryttiin jo turvallisen tuntuiseen 6-3 johtoon… Mutta sitten kävi niin kuin on käynyt jo aikaisemminkin tällä kaudella. Totaalinen romahdus.

Erän alussa pysyttiin vielä hyvin mukana, mutta sitten tuuri tuntui kääntyvän vierailijoille. Parin ehkä vähän kyseenalaisen maalin (mielestäni melkoisia tuurimaaleja) jälkeen vastustaja sai hyvän hengen päälle, ja meitä vietiin kuin mummoa latotansseissa. Tähän kun lisää sen, että allekirjoittanut haparoi kolmannen erän tärkeimpien torjuntojen kanssa, ei muuta tarvittu. Pisteet vierailijoille jo tuntuksi tulleen kaavan mukaan.

No, pisteet jäivät tästä pelistä saamatta, joten ne kauden avaus pisteet otetaan sitten Inkkareilta.

Tagged , , , . Bookmark the permalink.

4 Responses to Haparointia

  1. Raine says:

    tjaa-a.. kuten jo juteltiinkin niin on tossa m-team matsissa muutakin tapahtunut kuin maalivahdin romahdus. ok, ekan erän pelinluvussa pientä haparointia ja vikan erän tärkeät torjunnat jäi tekemättä, mutta tilastojen valossa matsi ei kyllä näytä kaatuneen vain maalivahtipeliin.

    Torjunnat: LoSB
    13. Jarno Koivula : 7 + 13 + 13 = 33 (7 päästettyä)
    M-Team
    35. Robert Mårtensson : 7 + 9 + 5 = 21 (6 päästettyä)

    Tota kun tulkitsee niin parissa vikassa erässä on annettu vastustajalle juuri sopivasti siimaa, että vastustaja on päässyt sipaisemaan pari maalia. Se, että karvausta lasketaan ja ei ehkä pyritä hanakasti vastustajan maalille ei kyllä tarkoita, että passiivisuus laajennetaan myös omalle maalille.

  2. Ola says:

    3 maalia kahteen minuuttiin on kyllä melko katastrofaalista….kyllä siinä on ollut koko joukkuella ”hyvän olon tunne” tyrkyllä olevista avauspisteistä. Kyllähän statsit kertoo karutonta kertomaa siitä, että mihin suuntaan peli on lähtenyt kääntymään vanhetessaan.

    Mutta ei pidä huolestua…osataan sitä liigassakin. Tsekatkaapa huvikseen viimeisimmän SSV-Hifk -pelin lopputulos. En tiedä teistä, mutta minusta 26 maalia päätasolla on jo erään sortin pohjanoteeraus.

    Jarno: Oletko muuten huomannut tämän —> http://www.salibandyliiga.fi/ajankohtaista.asp?kieli=246&id=2456&alue=1 Vastahan tätä ihmeteltiin jokin aika sitten :-)

  3. Ola says:

    Noh, eipä näyttänyt paremmin käyvän Indiansin kanssa. Sama kompastuskivi valitettavasti….eli kolmas erä. Taas aika tiiviissä ryppäässä tuli nuo maalit tuossa viimeisessä erässä.

  4. Jarno says:

    Joops. Ei tuossa jossiteltavaa jäänyt. Herkku loukkaantui toisen erän lopussa ja Inkkarit pistivät prässin päälle kolmannessa. Eikä sitten aikaakaan kun se alkoi tuottaa tulosta.

    Olisi mun pitänyt saada noista ainakin osa torjuttua, mutta ei sitten ollut edes tuuria matkassa. Aika hyvällä prosentilla palloa pistettiin pömpeliin.

    Rankkarin torjuntayrityksestä ei voi edes puhua. No, ehkä sen verran, että Normala jaksoi odottaa kunnes röhnötin kyljelläni ja pisti sitten pienestä kulmasta pallon maalin kattoon. Onneton torjuntayritys, mutta eipä tuolla enää suurta merkitystä ollut tuossa vaiheessa.

Haluatko sanoa jotain?

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.