Alkukausi

Kauden alku on sujunut hyvin. Ensin LoSB kävi nöyryyttämässä Karkkilan Salibandyä numeroin 1-10. Sitten ensimmäisessä kotipelissä kaatui FLOB vaikeamman kaavan kautta vasta jatkoajalla numeroin 9-8. Tämän jälkeen YleX Cupin kolmannella kierroksella kaatui allekirjoittaneen viimekauden joukkue HPV-Bandy numeroin 7-4 … Nyt kun vielä pääsisi pelaavaan kokoonpanoon, olisi alkukausi miltei täydellinen.

Kausi alkaa taas

Uuden salibandykauden alkuun on suunnilleen vuorokausi. Huomenna olisi tarkoitus matkustaa Karkkilan Salibandyn vieraaksi ensimmäiseen vierasotteluun. Kotiottelut alkavatkin sitten vasta ensi viikon keskiviikkona, kun vieraaksi astelee FLOB Espoosta.

Treenimatsit on mennyt vähän ailahtelevasti, on voitettu parempia ja hävitty huonommille ja niin edelleen. YleX Cupissa eli entisessä Suomen Cupissa taipaleemme alkoi toiselta kierrokselta, missä pelattiin turnausmuotoisesti kolme ottelua. Kaikki kolme ottelua saatiin hoidettua suunnitelmien mukaisesti, ja itse pelasin näistä kaksi. Seuraava kierros YleX Cupissa onkin sitten jo ensi viikolla kun vastaan astelee meikäläisen viimekauden joukkue HPV-Bandy. Saas nähdä kuin käy.

Flunssaa, perkele

Ollaan Miran kanssa molemmat oltu tämä viikko flunssan kourissa. Mira sairastui Latvian matkan aikana ja minä heti Miran palattua Suomeen, mutta luultavasti tauti on kotimaista alkuperää… Sairastuin tiistaina kun Mira palasi maanantaina, joten tuskin olen Miralta sitä saanut… Ja Mirakin luultavasti on tartunnan saanut jo ennen reissua.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tauti vaan pahenee lääkityksestä huolimatta. Homma alkoi minun osaltani tiistaina voimakkaalla kurkkukivulla, joka sitten yltyi keskiviikoksi, ja sitten katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Keskiviikko iltana sitten nousi kuume ja nuha, eikä torstaina sitten enää ollutkaan mitään asiaa työpaikalle.

Lääkärissä käynti oli sekin mielenkiintoinen kokemus… Lääkäri nimittäin uteli harrastanko liikuntaa, ja kuultuani pelaavani Salibandyä II-Divisioonassa hän kaivoi esiin Doping säännöksistä kertovan kirjasen ja tarkisti että määrätyt lääkkeet eivät ole kiellettyjen aineiden listalla. Oli muuten ensimmäinen kerta kun lääkäri näin tekee… Siitä hänelle hatunnosto.

Määrätty lääke onkin ollut avuksi, joskin ei se ihmeitä ole tehnyt… Pelkäänpä, että tätä flunssaa podetaan vielä viikonlopun ylikin, joten ensi viikon viikonlopun Suomen Cup:n pelikin saattaa meikäläisen osalta olla uhtannuta. No, aika näyttää.

Aku esittäytyy

FIN*Leoline Akseli Aristokatti eli Aku

Moi!

Mä oon Aku… Tai siis oikeastaan mä oon FIN*Leoline Akseli Aristokatti ja mä oon Norjalainen metsäkissa eli Norski. Musta tulee ihan kauheen iso ja mä painan nytkin jo melkein kolme kiloo, vaikka oon vasta vähän yli neljä kuukautta vanha. Mä muutin tänne Koivulan koplaan tuossa kuukausi takaperin, vaikka mun tänne tuleminen päätettiinkin jo kauan ennen mun syntymää. Hassua, eikö totta?

Kun mä tulin taloon, kaikki muut kissat sähisivät ja murisivat mulle, mutta ne ei tee sitä enää. Taino, Sissi ei kyllä mulle sähissyt eikä murissut edes silloin alussa.. Ja Pepi mulle sähisee vieläkin aina silloin tällöin, mutta se nyt on vaan sellasta jutustelua – luulisin. Mä en noista sähinöistä ja murinoista pahemmin piittaa, oon katos kova jätkä! Ja kohta mä oon isompi kuin kaikki nää muut kissat yhteensä, ja sillon sitten katsotaan kuka on kuka ;-)

Musta on hirvee läjä kuvia täällä ja sit täällä (tai ainakin tulee olemaan).

Mutta nyt on aika ottaa taas pienet nokoset, että jaksaa riehua koko yön!