Uuvuttavaa

Tulee jo laskettua tunteja. Niitä on juuri nyt jäljellä viisi täyttä. Ensi viikon ajoreittikin alkaa selvitä;
Espoo-Joensuu-Lieksa-Jyväskylä-Särkisalo-Perniö-Naantali-Espoo … Aikaa 5 päivää (onneksi). Lauantaina pitäisi aamulla viimeistään olla sitten täysissä voimissa valmiina salibandypeleihin.

Veera ja Kukka ilmeisesti ovat jo vaistonneet tulevan reissun ainakin jollain tasolla, koska hellyyden kipeys on ollut välistä aivan hurjaa ;-)

Loma lähestyy

Perjantaina klo 16.00 viimein pääsee (mielestäni) hyvin ansaitulle talvilomalle. Tarkoitus on ensiviikolla pistäytyä ensin Itä-Suomessa, sitten Keski-Suomessa ja lopuksi vielä länsirannikollakin sukulaisia katsomassa. Hitusen jännittää lähteä reissuun tuollaisella pomm… ööö autolla mikä mullakin on alla ;-)

Toinen huolen aihe (joskin turha) on, että miten kisut pärjää muutaman päivän pelkällä ruokinnalla. Raine lupautui ystävällisesti lomittajaksi ainakin arkipäivien ajaksi. Tarkoitus onkin palata viimeistään perjantaina, sillä lauantaina on edessä jälleen kerran Salibandyn III-Divisioonan turnaus.

Säbinää

Oli sitten FirmaCup:n finaali tänään. Voitettiin ja saatiin hieno mitali. Jee. Jotenkin tämäkään asia ei jaksa innostaa muuhun kuin pariin siideriin. Toimitettiin tänään alakerran naapurista asukasvalitus isännöitsijälle, ja se arvatenkin pyörii mielessä. Ei huvita edes kirjoittaa tännekään… kaikki mättää – plääh!

Toivottavasti tämä on ohimenevää.

Rennosti vaan

Kissat onneksi ovat autuaan tietämättömiä viimeaikojen tapahtumista, eivätkä osaa ottaa kantaa asiaan. Veera ja Kukka ovat kumpainenkin olleet varsin hellyyden kipeitä. Jotenkin sitä unohtaa maailman pahat ja epämielyttävät asiat, kun toinen makaa rinnan päällä ja tekee kaikkensa onnistuakseen puskemaan vielä pikkasen enemmän samaan aikaan kun toinen nuolee sormia maatessaan vieressä.

Kissan elämää – voisinpa itse joskus olla vaan … unohtaa kaiken muun ja vain nauttia olosta täysin rinnoin oman kullan kainalossa. Ensi viikon jälkeen koittava talviloma ei tule yhtään liian aikaisin.