Muutto 2026

Muutettiin kaikessa hiljaisuudessa Tammikuun alussa uuteen kotiin. Paluu kerrostalosta rivitaloon onkin ollut jo odotettu muutos. Uudessa kodissa on kaksi kerrosta ja pieni takapiha, mihin on tarkoitus rakentaa (tai rakennuttaa) Lempille kissatarha kunhan saadaan isännöitsijältä lupa. Lisäksi pienen pihan sivuaidat pitää maalata ja päätyaita vaihtaa uuteen. Näistä tarkemmin kesän kynnyksellä.

Kaikkiin avattaviin ikkunoihin hommattiin lemmikkisuojaverkko, että Lempi pääsee turvallisesti nuuhkimaan ulkoilmaa kissahäkkiä odotellessa. Neiti onkin tykästynyt eteenkin keittiön ikkunasta tuijotteluun ja ulkomaailman tuoksujen haisteluun. Ikkunan edustalla kulkee kävelytie, jonka takana on pensasaita pullollaan pikkulintuja ruokaa etsimässä.

Ulkoilua on toistaiseksi hoidettu valjastelemalla lähialueella. Kokeiltiinpa me takapihalla vaijerissa ulkoiluakin, mutta se ei ollut onnistunut kokeilu. Lempi ei selvästikään tykännyt vaijerista ja sen lukkojen painosta. Jälkiviisaana olisi pitänyt ostaa kevyempi versio eikä ensimmäistä vastaan tullutta. No, ensi kerralla sitten.

Eragon lähti viimeiselle matkalleen

Eragon pääsi viimeiselle matkalleen VihtiVetissä tiistaina 28.1.2025 kello 14:00. Ukon kunto on viimeaikoina alkanut mennä huonompaan suuntaan ja ukon ilmeestä näkyi hyvin, ettei kaikki ole enää kunnossa. Viikonloppuna edessä oleva muutto olisi myös todennäköisesti erittäin suuri stressi rauhaa rakastavalle hurjimuksellemme, joten päätimme raskain sydämmin päästää ukko sateenkaarisillalle jo hyvissä ajoin ennen muuttoa. Nyt lauman koko on enää yksi, kun kotiin jää vain tyttären tyttären tytär Lempi.

Lempi, sankarikissa

Lempi


Kaiken kiireen keskellä Lempi käväisi viime perjantaina ensimmäistä kertaa luovuttamassa verta Espoon Eläinsairaalassa. Käynnin aikana ilmeni, että sairaalassa oli jo apua kaipaava potilas odottamassa. Palkinnoksi luovuttamisesta Lempi sai kotiinvietäväksi ison säkillisen raksuja.

Taustaa:
Mira bongasi maaliskuussa Facebookissa Espoon Eläinsairaalan ilmoituksen, jossa haettiin verenluovuttajakissoja. Lempi täytti alustavat kriteerit (mm. ikä, paino), joten seuraavaksi oli edessä verenluovuttajan soveltuvuustutkimukset eli terveystarkastus verikokeineen, sydänultra sekä virtsa- ja ulostenäytteet. Edellä mainittujen tutkimusten tulosten perusteella Lempi todettiin terveeksi ja näin ollen hyväksyttiin verenluovuttajarekisteriin.

Verenluovutuksesta tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaan omistaja sitoutuu viemään lemmikin verenluovutukseen vähintään kolmeen verenluovutukseen vuodessa, eli luovutusväli on normaalisti noin neljä kuukautta. Veripankin henkilökunta muistuttaa omistajaa seuraavan verenluovutuskerran lähestyessä.

Kaikki verenluovutukseen liittyvät terveystutkimukset ovat luonnollisesti omistajalle ilmaisia, ja näiden lisäksi verenkeräyksestä kissa saa kompensaationa mm. suosituksen mukaiset rokotukset, sisäloishäädöt ja punkkihäädön punkkikaudella.

Ensimmäisellä luovutuskerralla kävi ilmi, että verenluovuttajakissoja on jo löytynyt, mutta että lisääkin voisi rekisteriin ilmoittautua. Eli jos sinulla on kissa, joka voisi soveltua verenluovuttajaksi, suosittelemme ehdottomasti, että otat yhteyttä Espoon Eläinsairaalaan ja tarjoudut viemään kissasi soveltuvuustutkimuksiin.

Eragonin vuoro säikytellä

Eragon

Eragonilla on tapana käydä aamuisin kissatarhassa syömässä ruohoa ja sitten yleensä oksentaa syödyt korret pian sen jälkeen. Tämä on siis ihan normaalia kissojen käytöstä kun yrittävät ruohoa syömällä saada oksennettua mahaan kertynyttä karvaa pois.

Toissapäivänä homma menikin niin, että ulkona syödyn ruohon jälkeen Eragon oksensi niin kuin normaalistikin, mutta oksentelu vain jatkui ja Eragon maiskutteli suutaan ja lipoi kieltään jatkuvasti. Ukko alkoi myös olla vähän vaisun oloinen eikä suostunut syömään ruokaa koko päivänä useista tarjoamisyrityksistä huolimatta. Päädyimme sitten lopulta varaamaan ajan VihtiVetiin jonne pääsimme klo 17:20.

Eläinlääkärissä Eragon tutkittiin. Aamun ja päivän tapahtumat kuultuaan eläinlääkäri oli sitä mieltä, että kaikki syöty ruoho ei olisikaan tullut oksennuksena ulos, vaan että joku ruohonkorsi olisi jäänyt jumiin pehmeän kitalaen taakse. Niinpä Eragon päätettiin rauhoittaa/nukauttaa, jotta päästäisiin kurkistamaan sinne pehmeän kitalaen taakse. Ja niinhän sieltä sitten löytyikin syyllinen, eli parin sentin mittainen ruohonkorsi, joka onneksi saatiin pois.

Odottelimme klinikalla jonkin aikaa Eragonin heräämistä ja pääsimme sitten lähtemään kotiin. Illan mittaan Eragonin ruokahalukin vähitellen parani eikä oksentelua tai maiskutteluakaan enää ollut.