Toissapäivänä homma menikin niin, että ulkona syödyn ruohon jälkeen Eragon oksensi niin kuin normaalistikin, mutta oksentelu vain jatkui ja Eragon maiskutteli suutaan ja lipoi kieltään jatkuvasti. Ukko alkoi myös olla vähän vaisun oloinen eikä suostunut syömään ruokaa koko päivänä useista tarjoamisyrityksistä huolimatta. Päädyimme sitten lopulta varaamaan ajan VihtiVetiin jonne pääsimme klo 17:20.
Eläinlääkärissä Eragon tutkittiin. Aamun ja päivän tapahtumat kuultuaan eläinlääkäri oli sitä mieltä, että kaikki syöty ruoho ei olisikaan tullut oksennuksena ulos, vaan että joku ruohonkorsi olisi jäänyt jumiin pehmeän kitalaen taakse. Niinpä Eragon päätettiin rauhoittaa/nukauttaa, jotta päästäisiin kurkistamaan sinne pehmeän kitalaen taakse. Ja niinhän sieltä sitten löytyikin syyllinen, eli parin sentin mittainen ruohonkorsi, joka onneksi saatiin pois.
Odottelimme klinikalla jonkin aikaa Eragonin heräämistä ja pääsimme sitten lähtemään kotiin. Illan mittaan Eragonin ruokahalukin vähitellen parani eikä oksentelua tai maiskutteluakaan enää ollut.