Eragon lähti viimeiselle matkalleen

Eragon pääsi viimeiselle matkalleen VihtiVetissä tiistaina 28.1.2025 kello 14:00. Ukon kunto on viimeaikoina alkanut mennä huonompaan suuntaan ja ukon ilmeestä näkyi hyvin, ettei kaikki ole enää kunnossa. Viikonloppuna edessä oleva muutto olisi myös todennäköisesti erittäin suuri stressi rauhaa rakastavalle hurjimuksellemme, joten päätimme raskain sydämmin päästää ukko sateenkaarisillalle jo hyvissä ajoin ennen muuttoa. Nyt lauman koko on enää yksi, kun kotiin jää vain tyttären tyttären tytär Lempi.

Eragonin vuoro säikytellä

Eragon

Eragonilla on tapana käydä aamuisin kissatarhassa syömässä ruohoa ja sitten yleensä oksentaa syödyt korret pian sen jälkeen. Tämä on siis ihan normaalia kissojen käytöstä kun yrittävät ruohoa syömällä saada oksennettua mahaan kertynyttä karvaa pois.

Toissapäivänä homma menikin niin, että ulkona syödyn ruohon jälkeen Eragon oksensi niin kuin normaalistikin, mutta oksentelu vain jatkui ja Eragon maiskutteli suutaan ja lipoi kieltään jatkuvasti. Ukko alkoi myös olla vähän vaisun oloinen eikä suostunut syömään ruokaa koko päivänä useista tarjoamisyrityksistä huolimatta. Päädyimme sitten lopulta varaamaan ajan VihtiVetiin jonne pääsimme klo 17:20.

Eläinlääkärissä Eragon tutkittiin. Aamun ja päivän tapahtumat kuultuaan eläinlääkäri oli sitä mieltä, että kaikki syöty ruoho ei olisikaan tullut oksennuksena ulos, vaan että joku ruohonkorsi olisi jäänyt jumiin pehmeän kitalaen taakse. Niinpä Eragon päätettiin rauhoittaa/nukauttaa, jotta päästäisiin kurkistamaan sinne pehmeän kitalaen taakse. Ja niinhän sieltä sitten löytyikin syyllinen, eli parin sentin mittainen ruohonkorsi, joka onneksi saatiin pois.

Odottelimme klinikalla jonkin aikaa Eragonin heräämistä ja pääsimme sitten lähtemään kotiin. Illan mittaan Eragonin ruokahalukin vähitellen parani eikä oksentelua tai maiskutteluakaan enää ollut.

Veera lähti sateenkaarisillalle

Veera 22 vuotta

Veera täytti tänään käsittämättömät 22 vuotta, ja tästä muodostui myös päivä kun päästimme Veeran viimein lepoon. Rautarouva ei tahtonut enää oikein syödä ja huonot päivät alkoivat olla enemmistössä hyviin nähden, joten päätimme että on aika päästää Veera pois. 22 vuoden yhteiseen matkaan mahtuu todella paljon hyviä muistoja ja ääretön määrä märkiä nenäpusuja. Tänään Veera kuitenkin lähti viemään terveiset neljä ja puoli vuotta sitten edellä menneelle Kukka-siskolle VihtiVetin vastaanotolla kello 17:00.

Hyvää matkaa, rakas Veera.

Roni vieläkin vaisuna

Roni

Roni oli melkoisessa pöllyssä eilisen reissun jälkeen, eikä jaksanut tehdä juuri mitään muuta kuin kyyhöttää kiipeilytelineen juurella. Ukko ei käynyt vessassa koko yönä ja oli todella vaisu koko yön. Varasimmekin heti uuden ajan VihtiVetiin tälle päivälle, ja Roni pääsikin heti aamupäivällä ultraan. Ultrassa todettiin eilisiä röntgen kuvan löydöksiä ja lisäksi lääkäri oli sitä mieltä, että Ronin munuaiset eivät näytä ihan siltä miltä niiden pitäisi. Roni päätettiin ottaa nesteytykseen, että vatsalaukussa oleva tavara saataisiin liikkeelle ja ukon olo lähtisi kohenemaan. Lisäksi otettiin veriarvot ja määrättiin vähän lisää lääkitystä.

Ukko kotiutettiin työpäivän jälkeen ja noudettaessa näyttikin vähän paremmalta kuin aamulla vietäessä. Todella väsyneen oloinen, mutta ei aivan yhtä apaattinen kuin aiemmin. Heti kotiin päästyään ukko kävi tekemässä isot pissat hiekkalaatikkoon, mutta kiinteämmän tavaran osalta joudumme odottelemaan. Toivottavasti ukkeli alkaa piristymään pikkuhiljaa ja saisi masun taas toimimaan kunnolla.

Aku liittyi enkelikuoroon

RIP IP & IC FIN*Leoline Akseli Aristokatti ”Aku” 05.05.2005 – 20.04.2021

Akun viime viikolla alkanutta syömättömyyttä ja apaattisuutta yritettiin hoitaa vielä eilen viemällä ukko Espoon Eläinsairaalaan nesteytykseen ja tutkittavaksi. Röntgenissä havaittiin jotain ylimääräistä keuhkoissa ja vaikka nesteytys piristikin Akua, ukon kunto romahti jälleen yön aikana. Tänä aamuna ei enää maistunut edes herkut ja joi vain vähän vettä. Aku oli selkeästi hyvin väsynyt ja haki vain syrjäistä paikkaa mihin painaa päänsä eikä enää tykännyt yhtään kosketuksesta tai silittämisestä. Ukko itse oli tässä vaiheessa selkeästi jo luovuttanut, ja vaikean ratkaisun tekeminen alkoi näyttää todennäköiseltä meillekin Akun kunnon heiketessä hetki hetkeltä.

Kävimme sovitulla eläinlääkärikäynnillä Vihtivetissä, jossa eläinlääkäri oli katsonut Eläinsairaalassa otettuja röntgenkuvia ja halusi vielä varmistaa ultraäänitutkimuksella rinta- ja vatsaonteloita sekä sydäntä. Sekä rinta- että vatsaontelot näyttivät olevan täynnä nestettä. Eläinlääkäri epäili vahvasti Akun sairastuneen FIPiin, eikä vaikeaan ratkaisuun ollut enää vaihtoehtoja. Aku pääsi sateenkaarisillalle Vihtivetin tiloissa tänään kello 15:00. Nyt ei ole enää kipuja. Lepää rauhassa, rakas.

Aku vietiin vielä Ruokavirastoon (Entinen Evira) avattavaksi, jotta saamme vielä varmuuden siitä mitä oikein tapahtui ja mikä ukon kunnon romautti näin äkkiä. Tulosien odotteluun menee 1-3 kuukautta minkä jälkeen asiaan saadaan varmuus.