Roni säikäytti perusteellisesti

Viikonloppuna appivanhempien vierailun yhteydessä leikitettiin kissoja varsin suositulla sulkalelulla. Lelu unohtui leikityksen jälkeen esille ja iltasella Roni päätti leikkiä sen kanssa yksikseen. Illalla nukkumaan mennessä huomasimme, että lelu oli jäänyt esiin ja oli tapahtunut myös kissanomistajan pahin pelko: Lelun naru oli purtu poikki ja mikä pahinta siitä oli kateissa n. 30 cm pituinen pätkä.

Lelun jäänteet

Olimme hyvin skeptisiä sen suhteen, että Roni olisi narun nielaissut, mutta se mahdollisuus oli olemassa koska narun pätkää ei löytynyt mistään. Tarkkailimme Ronin tilaa eikä ukko onneksemme oireillut lainkaan… Tuollainen naru voi siis aiheittaa melko pahaa tuhoa suolistossa jos tarttuu kiinni ja ”kuristaa” suolen. Ehdin jo pelätä pahinta ja euron kuvat alkoivat vaan vilistä silmissä….

Tänä aamuna sitten saimme huokaista helpotuksesta kun selvisi, että vaikka Roni on narun syönyt, se on tullut läpi ongelmitta.

Kadonnut narunpätkä

Ronin sairaalareissu

Espoon Eläinsairaala

Jouduimme eilen käymään Ronin kanssa Espoon Eläinsairaalassa. Tapahtumat alkoivat siitä kun Roni oksensi ruokansa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Oksennuksen seassa oli myös muovinen huiskan kappale, joten Roni oli selkeästi syönyt jotain sellaista mitä ei olisi pitänyt. Seuraavana aamuna Roni söi normaalisti eikä oksentanu ja vaikutti normaalilta. Kävimme päiväreissulla Naantalissa ja takaisin palattuamme kiinnitimme huomiota siihen, ettei Roni ollut ihan oma itsensä vaan hakeutui omiin oloihinsa normaalin riehumisen sijaan. Myöskään sunnuntain iltaruoka ei Ronille maistunut, joten Ronia jouduttiin syöttämään. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Roni oli oksentanut kaikki sunnuntaina syödyt ruoat, myös ne aamulla syödyt jotka olivat nekin vielä sulamatta.

Maanantai aamuna Roni söi taas itse, vaikka ei ihan normaalia annosta syönytkään. Ruoan jälkeinen leikkikin maistui taas ja hetken näytti taas normaalilta. Päivän mittaan Roni kuitenkin taas hakeutui omiin oloihinsa ja aloimme epäillä suolitukosta. Kakalla Roni ei ollut käynyt ainakaan pariin päivään. Päädyimme tästä johtuen soittamaan Espoon Eläinsairaalaan, jonne meidän sitten kehoitettiin saapuakin tutkimuksiin. Aikamme odoteltuamme (Mira Eläinsairaalassa, minä pihalla autossa koska vain yksi saattaja on näin Covid-19 aikakaudella sallittu) Roni pääsi röntgeniin ja siellä kuvaa tulkittiin yhdessä lääkärin kanssa siten, että siellä näyttäisi joku mahdollinen vierasesine olevan mahalaukussa. Mitään selkeää kuvaa ei ollut, mutta päädyimme siihen että Ronin maha avataan ja katsotaan mikä siellä sitä ruoan siirtymistä suolistoon estää.

Leikkaus ottaisi 2-3 tuntia aikaa ja kellon oltua suunnilleen kahdeksan päätimme huristella kotiin. Sairaalasta soitettaisiin sitten kun leikkaus on ohi ja sovittaisiin miten Roni sitten noudettaisiin kotiin. Soittoa ei kuulunut joten päätin sitten soittaa sairaalaan 01:50, ja soitin juuri kun Ronin leikkaus oli käytännössä valmis, juuri oltiin ompelemassa viimeistä tikkiä paikalleen.

Vatsasta ei löytynyt vierasesinettä, mutta siellä oli ruoan lisäksi jotain nöyhtää, karvaa tai vanua tai jotain. Mutta ei mitään varsinaista vierasesinettä. Koska leikkauksen aloitus oli päässyt venähtämään näin paljon, Roni päätettiin pitää sairaalassa yön yli ja meille soitettaisiin aaupäivällä noutokuvioista.

Soitto tulikin kello 11:00 ja saimme hakea pirteän ja kovin innokkaan kaverin kotiin. Toivottavasti ei tarvitse enää uudestaan lähteä tälläiselle reissulle.