Lempi
Veera
Heräsin tiistaiaamuna joskus ehkä yhden aikaan siihen, että Veera kävi jossain, tuli takaisin ja lähti hetkeä myöhemmin uudelleen jonnekin. Nousin ylös ja seurasin perässä. Veera kävi hiekkalaatikolla, mutta ei saanut tehtyä sinne mitään muutamaa pisaraa lukuun ottamatta. Jäin valvomaan Veeran kanssa työhuoneeseen, ja seurasin kun Veera kävi yrittämässä vessassa käyntiä vähän väliä. Vessakäynnit eivät rajoittuneet enää hiekkalaatikkoon, vaan Veera kävi yrittämässä missä milloinkin, välillä pissalla ja välillä kakalla. Kummatkin olivat vain nestettä kunnes sai tehtyä lattialle ehkä lusikallisen hyvin löysää ja tummaa kakkaa.
Herätin vaimonkin ja päädyimme soittamaan Espoon Eläinsairaalaan kysyäksemme pitääkö Veeran kanssa lähteä heti yöllä sinne. Neuvo oli, että koska pissaa ja kakkaat tulee ainakin vähän ulos, ei tarvitse yötä myöten ajaa sairaalaan vaan voimme mennä lääkäriin tiistaina päivällä.
Kahden aikaan Veera oksensi kaiken mitä oli maanantai-iltana syönyt. Oksennuksen seassa oli jonkin verran karvaa, mutta ei paljoa. Oksennuksen jälkeen Mira antoi Veeralle Miamor Vitaldrink makunestettä jota Veera joi.
Jatkoin Veeran kanssa valvomista ja Veera sai tehtyä kolmelta ja neljältä ehkä 1/4 normaalista pissa paakusta ja sai sen jälkeen nukuttua seitsemään. Otin itsekin parin tunnin tirsat ja lähdin töihin. Varasimme töistä ajan Lohjan Evidensiaan iltapäiväksi (ensimmäinen aika siellä ja ainoa lääkäriasema mihin saatiin aika samalle päivälle). Veera oli hyvin väsyneen oloinen.
Lohjalla Veeralta otettiin verinäytteet, tutkittiin virtsa ja Veeraa lääkittiin ja nesteytettiin heti siellä. Veeralla todettiin virtsatietulehdus ja saimme mukaan antibioottia ja Virtsanäyte lähti jatkotutkimuksiin ulkopuoliseen laboratorioon. Kotiin palattuamme Veera oli hyvin väsynyt, eikä tahtonut syödä ollenkaan.
Saimme keskiviikkona tietää, että Veeran virtsasta löytyi paljon bakteerikasvustoa, joten ei mikään ihme, että mummo oli kipeä. Keskiviikkona tyttö alkoi taas syödä vähän paremmin ja hilalleen palautui normaaliksi torstain ja perjantain aikana. Antibioottikuuri jatkuu vielä muutaman päivän. Toivotaan nyt, että tästäkin päästiin säikähdyksellä ja tyttö toipuu kunnolla.
RIP FI*Allikatin Roni 11.12.2019 – 23.09.2022
Ronin kunto illan aikana huononi ja ukko oli todella pahoinvoiva pitkin iltaa. Suunnilleen puoli kymmeneltä tuli oksennuksena ulos ilmeisesti kaikki VihtiVetin käynnillä saatu ruoka hyvin pahan hajuisena ja sen jälkeen Roniin vatsan piukeus helpotti hieman, mutta ukko oli edelleen hyvin kipeän oloinen pitkin yötä. Aamuyön tunteina muodostui päätös lähteä tänään vielä uudelleen lääkäriin toiveena hoitaa ongelman syytä eikä enää niinkään oireita.
Ronin kunto aamulla oli hieman parempi kuin yöllä, mutta ukon suoli ei ole vieläkään lähtenyt toimimaan, joten suuntaamme yöllisen suunnitelman mukaisesti vielä uudelleen lääkäriin tänään.
Tänään lääkäriksi valikoitui Eläinlääkäriasema HauMau. Täällä Ronin suolistoa oli tarkoitus huuhdella ja vatsaa tyhjentää. Ennen kuin näihin hoitotoimenpiteisiin edes päästiin, Roni rauhoitettiin ja laitettiin nesteytykseen. Röntgenkuvien oton aikana Ronini tilanne kriisiytyi. Roni alkoi voimakkaasti oksentamaan nestemäistä, hyvin voimakkaan hajuista suolen sisältöä ja veti nesteitä myös keuhkoihinsa. Ronille asetettiin mahaletku, jonka kautta vatsalaukkua saatiin tyhjennettyä. Roni sai myös lisähappea, sekä antibioottia ja nesteenpoistolääkitystä suonensisäisesti.
Kun Ronin vointi oli hieman stabiloitunut, otettiin uudet röntgenkuvat joissa nähtiin, että mahalaukku oli tyhjentynyt mutta että ohutsuoli oli hyvin kaasuinen ja laajentunut. Johtopäätöksenä voimakas epäily ohutsuolen vierasesineestä ja tukkeutumasta, joten hoitoa olisi jatkettava leikkauksella Espoon Eläinsairaalassa. Ronin tilanne piti kuitenkin saada vielä paremmin stabiloitua ennen kuin siirto oli mahdollista toteuttaa. Ronin kunto kuitenkin romahti, joten siirto Espooseen kävi mahdottomaksi. Tässä kohtaa alkoi myös olla hyvin todennäköistä, ettei edes leikkaus enää auttaisi Ronia.
Roni päästettiin sateenkaarisillalle suurempien kärsimysten välttämiseksi perjantaina 23.9.2022 klo 14:30. Suru on tässä kohtaa aivan musertava! Aivan liian aikaisin matkasi täällä päättyi!
Roni
Roni vietiin vielä Ruokavirastoon ruumiinavaukseen, jotta toivottavasti saamme vielä käsityksen siitä mitä oikein oli tapahtunut. Tuloksien odotteluun menee 1-3 kuukautta, minkä jälkeen asiaan toivottavasti saadaan varmuus.
RIP IP & IC FIN*Leoline Akseli Aristokatti ”Aku” 05.05.2005 – 20.04.2021
Akun viime viikolla alkanutta syömättömyyttä ja apaattisuutta yritettiin hoitaa vielä eilen viemällä ukko Espoon Eläinsairaalaan nesteytykseen ja tutkittavaksi. Röntgenissä havaittiin jotain ylimääräistä keuhkoissa ja vaikka nesteytys piristikin Akua, ukon kunto romahti jälleen yön aikana. Tänä aamuna ei enää maistunut edes herkut ja joi vain vähän vettä. Aku oli selkeästi hyvin väsynyt ja haki vain syrjäistä paikkaa mihin painaa päänsä eikä enää tykännyt yhtään kosketuksesta tai silittämisestä. Ukko itse oli tässä vaiheessa selkeästi jo luovuttanut, ja vaikean ratkaisun tekeminen alkoi näyttää todennäköiseltä meillekin Akun kunnon heiketessä hetki hetkeltä.
Kävimme sovitulla eläinlääkärikäynnillä Vihtivetissä, jossa eläinlääkäri oli katsonut Eläinsairaalassa otettuja röntgenkuvia ja halusi vielä varmistaa ultraäänitutkimuksella rinta- ja vatsaonteloita sekä sydäntä. Sekä rinta- että vatsaontelot näyttivät olevan täynnä nestettä. Eläinlääkäri epäili vahvasti Akun sairastuneen FIPiin, eikä vaikeaan ratkaisuun ollut enää vaihtoehtoja. Aku pääsi sateenkaarisillalle Vihtivetin tiloissa tänään kello 15:00. Nyt ei ole enää kipuja. Lepää rauhassa, rakas.
Aku vietiin vielä Ruokavirastoon (Entinen Evira) avattavaksi, jotta saamme vielä varmuuden siitä mitä oikein tapahtui ja mikä ukon kunnon romautti näin äkkiä. Tulosien odotteluun menee 1-3 kuukautta minkä jälkeen asiaan saadaan varmuus.
Espoon Eläinsairaala
Jouduimme eilen käymään Ronin kanssa Espoon Eläinsairaalassa. Tapahtumat alkoivat siitä kun Roni oksensi ruokansa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Oksennuksen seassa oli myös muovinen huiskan kappale, joten Roni oli selkeästi syönyt jotain sellaista mitä ei olisi pitänyt. Seuraavana aamuna Roni söi normaalisti eikä oksentanu ja vaikutti normaalilta. Kävimme päiväreissulla Naantalissa ja takaisin palattuamme kiinnitimme huomiota siihen, ettei Roni ollut ihan oma itsensä vaan hakeutui omiin oloihinsa normaalin riehumisen sijaan. Myöskään sunnuntain iltaruoka ei Ronille maistunut, joten Ronia jouduttiin syöttämään. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Roni oli oksentanut kaikki sunnuntaina syödyt ruoat, myös ne aamulla syödyt jotka olivat nekin vielä sulamatta.
Maanantai aamuna Roni söi taas itse, vaikka ei ihan normaalia annosta syönytkään. Ruoan jälkeinen leikkikin maistui taas ja hetken näytti taas normaalilta. Päivän mittaan Roni kuitenkin taas hakeutui omiin oloihinsa ja aloimme epäillä suolitukosta. Kakalla Roni ei ollut käynyt ainakaan pariin päivään. Päädyimme tästä johtuen soittamaan Espoon Eläinsairaalaan, jonne meidän sitten kehoitettiin saapuakin tutkimuksiin. Aikamme odoteltuamme (Mira Eläinsairaalassa, minä pihalla autossa koska vain yksi saattaja on näin Covid-19 aikakaudella sallittu) Roni pääsi röntgeniin ja siellä kuvaa tulkittiin yhdessä lääkärin kanssa siten, että siellä näyttäisi joku mahdollinen vierasesine olevan mahalaukussa. Mitään selkeää kuvaa ei ollut, mutta päädyimme siihen että Ronin maha avataan ja katsotaan mikä siellä sitä ruoan siirtymistä suolistoon estää.
Leikkaus ottaisi 2-3 tuntia aikaa ja kellon oltua suunnilleen kahdeksan päätimme huristella kotiin. Sairaalasta soitettaisiin sitten kun leikkaus on ohi ja sovittaisiin miten Roni sitten noudettaisiin kotiin. Soittoa ei kuulunut joten päätin sitten soittaa sairaalaan 01:50, ja soitin juuri kun Ronin leikkaus oli käytännössä valmis, juuri oltiin ompelemassa viimeistä tikkiä paikalleen.
Vatsasta ei löytynyt vierasesinettä, mutta siellä oli ruoan lisäksi jotain nöyhtää, karvaa tai vanua tai jotain. Mutta ei mitään varsinaista vierasesinettä. Koska leikkauksen aloitus oli päässyt venähtämään näin paljon, Roni päätettiin pitää sairaalassa yön yli ja meille soitettaisiin aaupäivällä noutokuvioista.
Soitto tulikin kello 11:00 ja saimme hakea pirteän ja kovin innokkaan kaverin kotiin. Toivottavasti ei tarvitse enää uudestaan lähteä tälläiselle reissulle.
 |  | ||
