RIP Kukka 30.04.2002 – 25.12.2019
Kukan kunto romahti tänä aamuna ja jouduimme tekemään sen vaikean päätöksen päästää tyttö kivuistaan. Kukka lähti sateenkaarisillalle Espoon Eläinsairaalassa tänään kello 13:45.
Kukka on poissa
Muuta hyödyllistä
Tag Archives: Espoon Eläinsairaala
Kukka voi huonosti
Kukka
Huono vointi on ilmeisesti johtunut siitä, että munuaisten vajaatoiminnan vuoksi kroppa on täynnä kuona-aineita ja se voi oireilla esimerkiksi vatsahaavana, joka selittäisi tytön syömähaluttomuuden. Mukaan Evidensiasta saatiin uusia lääkkeitä kipuun, pahoinvointiin ja ohjeita vastansuoja-aineiden käyttöön.
Kukan vointi reissun jälkeen lähtikin paranemaan, ja tyttö palasi miltei entiselleen… Mitä nyt selkeästi ollaan huomattu että takajalat ovat todella heikossa kunnossa. Tänään sitten Kukka on uudelleen Eläinsairaalassa seurantakäynnillä verikokeineen ja uudelleen nesteytyksineen. Verikokeissa näkyi, että CREA ja UREA ovat jatkaneet nousuaan, vaikka tyttö onkin voinut selkeästi paremmin viime keskiviikon tilanteeseen nähden. Kukka oli sairaalassa varsin aktiivinen ja jaksoi syödä Hill’s KD märkäruokaa kuulemma ihan hyvin.
Totuus kuitenkin on, että Kukan kanssa aletaan olla jo laina-ajalla eikä yhteistä aikaa ole kovin paljoa enää jäljellä.
Surullisia uutisia
Roope
Patologin vastaus Roopen nenänielusta löytyneestä poikkeavasta kudoksesta tuli viime viikolla. Valitettavasti uutiset olivat huonoja, koepala osoittautui pahanlaatuiseksi kasvaimeksi (adenokarsinooma).
Mira oli eilen uudelleen yhteydessä Roopea hoitaneeseen lääkäriin, joka oli konsultoinut kasvainsairauksiin erikoistunutta kollegaansa Roopen tapauksesta. Kollega oli ollut sitä mieltä, ettei kasvainta sen sijainnin takia voi mitenkään hoitaa. Jäljellä oleva elinikäennuste on kuulemma max. 3-4 kuukautta, mutta kukaanhan ei sitä voi mitenkään tietää miten nopeasti/hitaasti kasvain suurenee.
Kunhan nyt edes sen verran olisi Roope-mussukalla elinpäiviä jäljellä, että se vielä kerran voisi viettää syyskuun lopussa olevia syntymäpäiviään.
Tähystystä
Roope
Suunnitelman mukaisesti Roope kirjautui viime viikon tiistaina Espoon Eläinsairaalaan nenäonteloiden tähystämistä varten. Reissusta ukko ei ollut kyllä yhtään mielissään… Naamalta olisi aamulla voinut melkein lukea kommentin ”Eikö mua oo ronkittu jo ihan tarpeeksi?”.
Nenästä ei löytynyt mitään niin pitkälle kuin tähystysvärkillä pääsi, joten lisävarmistusta haettiin kitalaen kautta. Kitalaen takaa löytyikin jotain kudosta, josta otettiin koepala patologille. Tuloksia saamme odottaa viikon pari, ja sitten päätetään mitä asialle tehdään. Mukaansa ukko sai pidennytksen antibioottikuurille kantamaan patologin lausunnon yli sekä kipulääkettä.
Kotiin päästyään Roope oli surkeana. Hengittäminen oli ronkkimisen jäljiltä vaikeaa, ja tikit kitalaessa saivat ukon kuolaamaan runsaasti joka tietysti sitten sekin nieltynä ajautui nenään ja sitäkautta vaikeutti hengittämistä. Vallitseva helle omalta osaltaan hidasti Roopen paranemista melkoisesti. Jouduttiinpa perjantaina soittamaan konsultointia eläinlääkäriltäkin, kun hengittäminen meni lähinnä läähättämiseksi tukkoisen nenän ja kuolamäärän takia. Lääkäri ehdotti, että nenää koitetaan puhdistaa hieman keittosuolalla ja se tosiaan hieman auttoi. Viikonloppuna Roopen hengitys on liki normalisoitunut, joskin esimerkiksi kehrätessään ukon äänestä kuulee ettei kaikki ole vielä kunnossa.
Iso kiitos Espoon Eläinsairaalalle Roopen hoidosta sekä toki myös Tapiolalle, joka korvasi leijonanosan tiistaisesta laskusta.
Roope voi huomattavasti paremmin
Roope
Roope saatiin kotiin Vihtivetistä eilen neljän jälkeen ja ukko oli aivan hirveän näköinen. Naama veressä ja hengittäminen todella hankalaa. Lisäksi rauhoituksen vaikutus oli ilmeinen. Kissa oli ajoittain aivan paniikissa kun ei happi kulkenut nenän kautta, joka oli täynnä verimössöä ja mätää. Lääkäriltä saatiin sen verran hyviä uutisia, että keuhkot on kunnossa, eikä veri ole lähtöisin sieltä tai mahalaukusta, vaan nimenomaan nenänielusta. Kitalaessa sijaitseva verenvuodon aiheuttaja (kasvain, paise, vierasesine?) jäi vielä mysteeriksi, siksipä mennään loppuviikosta/ensi viikon alussa vielä tarkempiin jatkotutkimuksiin. Sai Roope toki myös uuden antibioottikuurin, mutta tulehduskipulääke jätettiin pois koska se olisi voinut pahentaa verenvuotoa.
Illan mittaan tilanne aika ajoin parani, ja rauhoituttuaan Roope alkoi jopa näyttää hieman paremmalta. Nenän putsaus oli hirveän stressaavaa ukolle, joten sitä koitettin tehdä äärimmäisen varovasti. Iso helpotus tuli kun Roope hyvän asennon saatuaan jopa kehräsi. Loppu ilta meni aaltoillen, välistä tilanne näytti aivan katastrofaaliselta, välillä oikein hyvältä. Hyvinä hetkinä Roope sai nukuttuakin hieman.
Illan aikana Roope oksensi kertaalleen pienen määrän verta ja toisella kertaa klöntin sanalla sanoen ”mätää” … Ja ilmeisesti tuon toisen oksennuksen jälkeen alkoi tapahtua selkeää paranemista kissan olossa.
Yön vietin suunnilleen puolen tunnin pätkiä nukkuen. Roope näytti voivan olosuhteisiin nähden aika hyvin. Verta ei nenästä enää tullut, ja ukko sai levättyä hieman.
Dramaattinen muutos parempaan tapahtui aamuviideltä. Ukko pesi jo nenäänsä itse ja kehräsi kuin rukki pienestäkin silityksestä. Seitsemältä oli jo kuin olisi aivan eri kissa ollut talossa. Melkein kuin koko jupakkaa ei olisi sattunutkaan… Ja Roope jo söi ja joi… ja tietysti yritti jo päästä kovasti pois eristyksistään. Ilmeisesti antibiootti potkaisi kunnolla paranemisprosessin käyntiin.
Päivän aikana tilanne on entisestään stabiloitunut joten Roope vapautui eristyksistään iltasella. Tämähän ukolle maistui oikein mainiosti (melkein yhtä hyvin kuin alkuillan toipilaskatkikset), ja ukko suuntasi suoraan kissatarhaan paremmille iltaunille ;-)
Kiitos kaikille tsempityksistä… Ne ovat olleet kovasti tarpeellisia!
Edit @ 17.7.2014: Roope sai tähystysajan Espoon Eläinsairaalaan ensiviikon tiistaille. Toivottavasti sieltä saadaan sitten hyviä uutisia.