Rennosti vaan

Kissat onneksi ovat autuaan tietämättömiä viimeaikojen tapahtumista, eivätkä osaa ottaa kantaa asiaan. Veera ja Kukka ovat kumpainenkin olleet varsin hellyyden kipeitä. Jotenkin sitä unohtaa maailman pahat ja epämielyttävät asiat, kun toinen makaa rinnan päällä ja tekee kaikkensa onnistuakseen puskemaan vielä pikkasen enemmän samaan aikaan kun toinen nuolee sormia maatessaan vieressä.

Kissan elämää – voisinpa itse joskus olla vaan … unohtaa kaiken muun ja vain nauttia olosta täysin rinnoin oman kullan kainalossa. Ensi viikon jälkeen koittava talviloma ei tule yhtään liian aikaisin.

Kissan päivä

Tulihan sitten nukuttua kerta heitolla kaikki univelat pois. Mikäs sen hienompaa kun käpertyä parin kissan kanssa peiton alle ja nukkua kerrankin niin kauan kuin nukuttaa. Ei tässä kyllä kissoille pärjää, mutta noin ihmis mielessä päivän uniannoksesta voi jo rehvastella ;-)

Veera

Muisti ei selvästikään tässä iässä enää oikein ota toimiakseen… On pitänyt jo useamman kerran kirjoittaa tännekin siitä, miten Veera on muuttunut leikkauttamisen jälkeen niin maan perusteellisen hellyyden kipeäksi kissaksi että pois alta risut ja männyn kävyt ;-).

No tulipahan sanottua :).

Muilta rintamilta voidaan todeta, että tämä viikko on omalta osaltaan taas hyvin pitkälle Salibandy viritteinen. Eilisten treenien lisäksi tälle viikolle on tiedossa ainakin firmaliigan peli tälle illalle, treenit torstaille, firmacup semifinaali perjantaille ja III-divarin 2 ottelun turnaus lauantaille. Onneksi sunnuntaiset treenit oletettavasti jää väliin turnauksen vuoksi.

Puuuh.

Veeran leikkaus

Leikkaus sujui ongelmitta vaikka allekirjoittanut istuikin sydän sykkyrällä odotushuoneessa hermoilemassa. Leikkauksen jälkeen Veeran narkoosia riitti vielä reilun tunnin ennenkuin neiti alkoi heräillä.

Itse jouduin heivaamaan tässä vaiheessa auton huoltoon ja itseni treeneihin, mutta Mira jäi kotiin vahtimaan neidin heräämistä. Pieniä kaatumisia ja muuta tokkurointia kuten olettaa sopii, mutta muuten kaikki meni hyvin.

Illalla sitten jouduttiin kuitenkin rakentamaan neidille ”puku” kun haavan nuolemisen vastustaminen kävi ylivoimaiseksi. Puvun päälle laitosta ja käytöstä riitti vähän aikaa protestointia ja murinaa mutta loppujen lopuksi neiti hyväksyi asian (ainakin tänään aamulla näytti siltä ettei neiti puvusta välitä).

Sitten vaan varmaamaan aikaa Kukalle.

Deja Vu

Ihan niinkuin olisin juuri äskettäin herännyt aamulla siihen että joku kissoista on pylly pystyssä lattialla ja mouruaa… ;-)

Aivan oikein, on Kukan vuoro. Nyt vaan odotellaan että kauan tällä neidillä kiima kestää ja että saadaanko sopivaan väliin varattua aika lekurille. Siinä palaakin sitten taas 100e lisää, mutta se nyt vaan on hyväksyttävä tosiasia.