Töistä tullessani kaikki neljä kissaa ovat yleensä nukkumassa mikäli Mira on ehtinyt antaa niille ruokaa. Niin tänäänkin. Kävin paijaamassa Veeraa makuuhuoneessa mielestäni kyllä ihan pirteänä, ja heräsin n. 2 tuntia myöhemmin samasta paikasta ;-) Ainoa päätelmä on, että uni on tarttuvaa…
On unohtunut ihan mainita, että Veera onnistui tuossa viikolla sotkemaan rinnuksensa syödessään sen verran tehokkaasti, että Mira katsoi parhaimmaksi pistää kissan suihkuun… Ja ettei sitten tätä koettaisi jonkin sortin rangaistukseksi tuli pestyä Kukka sitten samalla.
Eilen sitten oli Kukan vuoro sotata itsensä syödessään, joten taas oli suihkukeikka edessä. Huvittavaa tässä oikeastaan on vain se, että suihkutuksen jälkeen Kukka viihtyi saunan ylälauteella vaikka saunassa oli päälle 80°C. No, mikäs siinä kunhan ei liian kuuma tule.
Allekirjoittaneen ensimmäinen sarjaturnaus on takanapäin, enkä kovin montaa positiivista asiaa siitä voi sanoa. Vaikka joukkueeni hallitsikin molemmissa otteluissa kentän tapahtumia suurimman osan ajasta, molemmat ottelut päättyivät maalin tappioon.
Omalta osaltani pelaaminen oli yhtä tuskaa rintavammasta johtuen, vaikkakaan omaan peliini se tuskin paljoa vaikutti. Ei vaan ollut mun (eikä puolustuksen) päivä.
Hävettää.
Nyt edessä onkin sitten ainakin viikko pelaamatta että päästään kivuista eroon… Siihen asti lisää buranaa.
En kovin herkästi lähde lääkärin sorkittavaksi, mutta eilen oli pakko.
Viime viikon torstaina pelaamassani Salibandy ottelussa sattui kuitenkin tapaturma, jonka johdosta sitten viimein eilen jouduin marssimaan lekuriin. Kyseisessä ottelussa vastustaja joukkueen hyökkääjä kompuroi oman joukkueeni puolustajan kanssa sillä seurauksella, että molemmat kaatuivat suoraan allekirjoittaneen päälle. Samassa rytäkässä mainittu hyökkääjä potkaisi polvellaan allekirjoittanutta rintaan.
No, rintalihas on ollut kipeä viikon verran mikä tietysti oli sinänsä odotettavaa. Eilen kipu kuitenkin yltyi sen verran pahaksi, että katsoin parhaimmaksi pistäytyä röntgenissä. Kuvissa ei näin maalikon silmin ollut mitään murtumia, mutta saan röntgenlääkärin lausunnon vasta ensiviikon tiistaina.
Kipuihin 600mg Buranaa kolmesti päivässä 10 päivän ajan … puuuuuuuuh!
Tuli sitten eilen viimeinkin Maskusta tilaamamme jenkkisänky. Vastahan sitä viisi viikkoa ehdittiin odotellakin…
No, kasaaminen oli helppoa ja odotukset olivat tietysti korkealla kun illalla nukkumaan mentiin. Jopa kaikki kissatkin tuntuivat pitävän tästä uudesta nukkumapaikasta ;-)
Aamulla herätessäni fiilis oli hyvä ja tunsin levänneeni hyvin. Ajattelin, että hiton hyvä sänky… Asia varmistui kun herätyskello kertoi ajan olevan 8:45 eikä 6:30 niinkuin piti… Tätä jos jotain voi pitää kyllä laadun merkkinä ;-) Ei ollut ensimmäinen kerta kun tuli nukuttua herätyskellon yrityksistä huolimatta pommiin… ja tuskin on viimeinenkään. Jotain tosin pitää keksiä että jatkossa ehtii ajoissa töihin.
 |  | ||
