Viiru viittasi tassullaan muille kissoille ja hyppäsi kuljetusboksiin. Hetkeä myöhemmin Viiru olikin jo matkalla mutsin luokse, jonne ajaessa se maukui lähes koko matkan. Perille päästyämme Viiru hyppäsi boksista ja tutkaili kotiutui lähes silmänräpäyksessä uuteen kotiin, jonne se muutti nyt ”toistaiseksi”. Muuton taustalla on muiden kissojen (tai oikeastaan Kukan ja Veeran) kiusaaminen, josta Viiru ei tykkää ei sitten yhtään. Viiru on siis mutsin luona ”lainassa” niin kauan kun se siellä viihtyy.
Vaikka kyseessä onkin vain ”lomailu” epämääräisen ajan paikassa, jossa voisimme käydä vaikka päivittäin, on Viirua ehtinyt illan aikana jo tulla ikävä. Tärkeintä meille kuitenkin on kissojen hyvinvointi eikä omat edut, siksi tälläinen ratkaisu.


