Suunnitelman mukaisesti Roope kirjautui viime viikon tiistaina Espoon Eläinsairaalaan nenäonteloiden tähystämistä varten. Reissusta ukko ei ollut kyllä yhtään mielissään… Naamalta olisi aamulla voinut melkein lukea kommentin ”Eikö mua oo ronkittu jo ihan tarpeeksi?”.
Nenästä ei löytynyt mitään niin pitkälle kuin tähystysvärkillä pääsi, joten lisävarmistusta haettiin kitalaen kautta. Kitalaen takaa löytyikin jotain kudosta, josta otettiin koepala patologille. Tuloksia saamme odottaa viikon pari, ja sitten päätetään mitä asialle tehdään. Mukaansa ukko sai pidennytksen antibioottikuurille kantamaan patologin lausunnon yli sekä kipulääkettä.
Kotiin päästyään Roope oli surkeana. Hengittäminen oli ronkkimisen jäljiltä vaikeaa, ja tikit kitalaessa saivat ukon kuolaamaan runsaasti joka tietysti sitten sekin nieltynä ajautui nenään ja sitäkautta vaikeutti hengittämistä. Vallitseva helle omalta osaltaan hidasti Roopen paranemista melkoisesti. Jouduttiinpa perjantaina soittamaan konsultointia eläinlääkäriltäkin, kun hengittäminen meni lähinnä läähättämiseksi tukkoisen nenän ja kuolamäärän takia. Lääkäri ehdotti, että nenää koitetaan puhdistaa hieman keittosuolalla ja se tosiaan hieman auttoi. Viikonloppuna Roopen hengitys on liki normalisoitunut, joskin esimerkiksi kehrätessään ukon äänestä kuulee ettei kaikki ole vielä kunnossa.
Iso kiitos Espoon Eläinsairaalalle Roopen hoidosta sekä toki myös Tapiolalle, joka korvasi leijonanosan tiistaisesta laskusta.