Tähystystä

Roope

Suunnitelman mukaisesti Roope kirjautui viime viikon tiistaina Espoon Eläinsairaalaan nenäonteloiden tähystämistä varten. Reissusta ukko ei ollut kyllä yhtään mielissään… Naamalta olisi aamulla voinut melkein lukea kommentin ”Eikö mua oo ronkittu jo ihan tarpeeksi?”.

Nenästä ei löytynyt mitään niin pitkälle kuin tähystysvärkillä pääsi, joten lisävarmistusta haettiin kitalaen kautta. Kitalaen takaa löytyikin jotain kudosta, josta otettiin koepala patologille. Tuloksia saamme odottaa viikon pari, ja sitten päätetään mitä asialle tehdään. Mukaansa ukko sai pidennytksen antibioottikuurille kantamaan patologin lausunnon yli sekä kipulääkettä.

Kotiin päästyään Roope oli surkeana. Hengittäminen oli ronkkimisen jäljiltä vaikeaa, ja tikit kitalaessa saivat ukon kuolaamaan runsaasti joka tietysti sitten sekin nieltynä ajautui nenään ja sitäkautta vaikeutti hengittämistä. Vallitseva helle omalta osaltaan hidasti Roopen paranemista melkoisesti. Jouduttiinpa perjantaina soittamaan konsultointia eläinlääkäriltäkin, kun hengittäminen meni lähinnä läähättämiseksi tukkoisen nenän ja kuolamäärän takia. Lääkäri ehdotti, että nenää koitetaan puhdistaa hieman keittosuolalla ja se tosiaan hieman auttoi. Viikonloppuna Roopen hengitys on liki normalisoitunut, joskin esimerkiksi kehrätessään ukon äänestä kuulee ettei kaikki ole vielä kunnossa.

Iso kiitos Espoon Eläinsairaalalle Roopen hoidosta sekä toki myös Tapiolalle, joka korvasi leijonanosan tiistaisesta laskusta.

Roope voi huomattavasti paremmin

Roope

Roope saatiin kotiin Vihtivetistä eilen neljän jälkeen ja ukko oli aivan hirveän näköinen. Naama veressä ja hengittäminen todella hankalaa. Lisäksi rauhoituksen vaikutus oli ilmeinen. Kissa oli ajoittain aivan paniikissa kun ei happi kulkenut nenän kautta, joka oli täynnä verimössöä ja mätää. Lääkäriltä saatiin sen verran hyviä uutisia, että keuhkot on kunnossa, eikä veri ole lähtöisin sieltä tai mahalaukusta, vaan nimenomaan nenänielusta. Kitalaessa sijaitseva verenvuodon aiheuttaja (kasvain, paise, vierasesine?) jäi vielä mysteeriksi, siksipä mennään loppuviikosta/ensi viikon alussa vielä tarkempiin jatkotutkimuksiin. Sai Roope toki myös uuden antibioottikuurin, mutta tulehduskipulääke jätettiin pois koska se olisi voinut pahentaa verenvuotoa.

Illan mittaan tilanne aika ajoin parani, ja rauhoituttuaan Roope alkoi jopa näyttää hieman paremmalta. Nenän putsaus oli hirveän stressaavaa ukolle, joten sitä koitettin tehdä äärimmäisen varovasti. Iso helpotus tuli kun Roope hyvän asennon saatuaan jopa kehräsi. Loppu ilta meni aaltoillen, välistä tilanne näytti aivan katastrofaaliselta, välillä oikein hyvältä. Hyvinä hetkinä Roope sai nukuttuakin hieman.

Illan aikana Roope oksensi kertaalleen pienen määrän verta ja toisella kertaa klöntin sanalla sanoen ”mätää” … Ja ilmeisesti tuon toisen oksennuksen jälkeen alkoi tapahtua selkeää paranemista kissan olossa.

Yön vietin suunnilleen puolen tunnin pätkiä nukkuen. Roope näytti voivan olosuhteisiin nähden aika hyvin. Verta ei nenästä enää tullut, ja ukko sai levättyä hieman.

Dramaattinen muutos parempaan tapahtui aamuviideltä. Ukko pesi jo nenäänsä itse ja kehräsi kuin rukki pienestäkin silityksestä. Seitsemältä oli jo kuin olisi aivan eri kissa ollut talossa. Melkein kuin koko jupakkaa ei olisi sattunutkaan… Ja Roope jo söi ja joi… ja tietysti yritti jo päästä kovasti pois eristyksistään. Ilmeisesti antibiootti potkaisi kunnolla paranemisprosessin käyntiin.

Päivän aikana tilanne on entisestään stabiloitunut joten Roope vapautui eristyksistään iltasella. Tämähän ukolle maistui oikein mainiosti (melkein yhtä hyvin kuin alkuillan toipilaskatkikset), ja ukko suuntasi suoraan kissatarhaan paremmille iltaunille ;-)

Kiitos kaikille tsempityksistä… Ne ovat olleet kovasti tarpeellisia!

Edit @ 17.7.2014: Roope sai tähystysajan Espoon Eläinsairaalaan ensiviikon tiistaille. Toivottavasti sieltä saadaan sitten hyviä uutisia.

Roope sairastaa taas

Roope

Roope oli yön aikana oksentanut olohuoneen lattialle ison lammikon verensekaista limaa ja karvaa. Nenästäkin tuli verensekaista eritettä, ja kun sen hengitys oli hyvinkin nopeaa, vaivalloista ja tukkoisen kuuloista, lähdettiinkin töiden sijasta eläinlääkäriin. Siellä se Roope nyt makaa tutkimuksia odotellessa Vihtivetin happikaapissa. Odottelemme tilannepäivitystä lääkäriltä, ja tämä odottavan aika on kyllä uskomattoman pitkä.

Roope lekurissa

Roope

Roopen yskittyä limaa toissaviikon lopulla, päätimme heti seuraavana arkipäivänä (eli maanantaina) varata Roopelle lääkäriajan Lohjan Animagille (entinen Lohjan Pieneläinklinikka). Lääkäriin päästiin heti tiistaina, eli 10.6.2014, ja Roopen nielu tutkittiin rauhoituksessa. Aivan sataprosenttista varmuutta asiaan ei saatu, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä Roope on onnistunut saamaan jonkun heinän takertumaan kurkkuunsa, ja se on sitten aiheuttanut tulehdusta ja turvotusta nieluun, mikä toki tuo mukanaan limaisen yskän. Ruohoa ei tähystyksessä enää löytynyt, mutta se ei liene mikään ihme, kun tässä on Roopekin ehtinyt jo köhiä koko viikonlopun.

Roope sai antibioottikuurin, joka on jo selkeästi lähtenyt puremaan. Roope on liki entisellään köhimisen loputtua lähes kokonaan. Katsotaan tilannetta tarkemmin vielä antibioottikuurin päätyttyä.

Lauma laajeni jälleen



Sissin poismenon laumaan jättämä aukko saatiin viimein täytettyä viime viikon keskiviikkona. Esittelyssä S*Zimas Eragon, tuo pieni punainen ikiliikkuja Ruotsista. Eragon muutti meille juuri kuusitoista viikkoa täytettyään, ja kotiutui laumaan miltei välittömästi.

Varsin hauskaa on ollut se, että tällä kertaa muu lauma ei juurikaan ole tulokkaalle sähissyt, Pepin ollessa ainoa. Muut ovat olleet lähinnä välinpitämättömiä (Roope, Kukka ja Veera) tai innostuneita (Aku) pienestä tulokkaasta. Pikkuinen itse sähisi ja murisi muille kissoille parin päivän ajan, mutta sittemmin keskittyi pikkukissalle kovin tärkeään tehtävään; leikkimiseen.

Kuvia pikkuisesta löytyy täältä, ja lisää seikkailuista lähiaikoina.