Eragon käväisi Surokin Lahden näyttelyssä.
Olenkin ihan unohtanut kirjoittaa Eragonin reissusta Surokin Lahden näyttelyyn. Samaan aikaan näyttelyreissun kanssa allekirjoittanut joutui huoltamaan Lohjan Salibandyn edustusjoukkuetta Uuskaarlepyyssä, joten Mira joutui reissaamaan Eragonin kanssa kahden.
Oli tarkoitus, että Mira ottaa aamubussin Helsinkiin, ja hyppää siitä sitten Lahteen vievään bussiin. No, vein matkalaiset bussipysäkille ja jäimme autoon odottamaan linja-autoa saapuvaksi. Olimme pysäkillä 10 minuuttia ennen ohitusaikaa, mutta bussia ei kuulunut puolen tunnin odottelunkaan jälkeen. Siispä takaisin kotiin ja suunnitelmmiin muutos. Seuraavalla bussilla Helsinkiin ei enää ehtisi Lahdeteen menevään bussiin, vaan pitäisi matkustaa junalla. Pääsimme lähtemään pysäkille vain pari minuuttia ennen arvioitua ohitusaikaa, ja jo ennen risteykseen pääsyä näimme bussin huristavan ohi. Eikun perään…
Sain ajettua bussin ohi, ja sain matkalaiset Nummelassa bussin kyytiin. Itsellä oli tässä vaiheessa jo tulenpalava kiire takaisin kotiin, että ehtisin joukkueen kyytiin Uuskaarpelyyn matkalle, joka oli jo lähtenyt Lohjan keskustasta kohti allekirjoittaneen kyytiin otto pysäkkiä. No, ehdin kuin ehdinkin juosta pysäkille juuri kun oma bussi kaarsi paikalle.
Lahteen matkalaisten reissu sujui näiden alkukommellusten jälkeen ihan mallikkaasti. Soittelimme toisillemme jo matkan aikana, ja sovimme Miran tiedoittavan päivän kuulumisista ehtiessään. Itse simahdin vähien yöunien saattelemana bussiin alta aikayksikön, ja Mira pääsi herättämään ilmoittaessaan saapuneensa Lahteen ja saaneensa Eragonin näyttelypaikalle häkkiin.
Ehdimme omalla matkallani jo käydä aterioimassa, kun puhelin pärähti uudelleen. Eragon oli käynyt arvostelussa ja oli saanut CAC sertinsä ilman ongelmia. Olisi vielä menossa TP valintaankin. Oli kuulemma tullut myös valituksi värin parhaaksi, mikä onkin ensimmäinen laatuaan meidän näyttelykissojen saavutuksissa. Ei ollut Mirakaan odottanut tälläistä kunniaa, sillä vastassa oli ollut puolitoista vuotta vanhempi kolli joka oli kuulemma näyttänyt paljon valmiimmalta otukselta kuin Eragon. Mutta meidän pikku E otti ja voitti. Mikä fiilis!
Edes Tuomarin Paras valinnassa kärsitty tappio American Curlille ei latistanut fiiliksiä. Onnittelut punaiselle paronille ensimmäisestä aikuisten luokassa saadusta sertistä ja ennenkaikkea tuosta värin parhaaksi valituksi tulemisessa.
